Nilsiä – Paavo Ruotsalainen

Parina kesänä olen nyt käynyt mökillä Nilsiän Tahkolla. Täällä on tullut tutustuttua lähiympäristöön, kuten Nilsiään ja Juankosken ruukkialueeseen. Tahko on tunnettu talviurheilun laskettelukeskus, jossa turisteja käy paljon.

Tahkovuoren matkailukeskuksen perustivat 1960-luvun lopulla matkatoimistoyrittäjä Kalevi Keihänen ja lehtikustantaja Urpo Lahtinen. Kolmantena osakkaana hankkeessa oli mukana kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donner. Aluksi Tahkovuoren rinteille raivattiin laskettelu- ja pujottelurinteet sekä rakennettiin hiihtohissi ja retkeilymaja.

Syvärinjärven rannalle parin kilometrin päähän rinteistä valmistui vuoden 1971 alussa Hotelli Tahkovuori. Vuonna 1972 alueelle valmistui toinen hotellikompleksi, Hotelli Ukkotahko. Myöhemmin Kalevi Keihänen joutui luopumaan Tahkovuori Oy:n osakkuudesta hänen omien yritystensä ajauduttua konkurssiin. Vuonna 1982 Tahkovuori Oy siirtyi kokonaan Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n omistukseen.

Vuonna 1989 hotelli Tahko myytiin Vesa ja Veli Palokarille, jotka uudistivat ja laajensivat hotellia. Rinnetoiminnan omistajaksi tuli SVUL:n omistama yhtiö. Palokari-yhtiöt teki konkurssin 1992, ja myös rinneyhtiö ajautui rahoittajiensa käsiin. Vuonna 2005 valmistui Nilsiän kaupungin rakennuttama liikuntakeskus Tahko Spa. Hotelli toimii nykyisin nimellä Sokos Hotel Tahko.

Nilsiässä on vaikuttanut aikanaan 1800-luvulla herätysjohtaja Paavo Ruotsalainen. Paavo Ruotsalaisen elämän aikaan elinolosuhteet ovat olleet kovia, sillä Paavo Ruotsalainen aikoi uudisasukkaaksi Puolaan vuonna 1817, mutta matka oli tyssännyt jo Viipurissa, kun viisumia ei ollut saanut tätä matkaa varten. Epäonnistuneelta Puolan matkalta Paavo palasi Nilsiän Aholansaareen, jossa asui 3 vuotta.

Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalainen syntyi 9. heinäkuuta 1777 Lapinlahti, kuoli 27. tammikuuta 1852 Nilsiä, oli suomalainen maallikkosaarnaaja ja Suomen körttiläisen herätysliikkeen johtaja.

Paavo Ruotsalainen syntyi Lapinlahden Tölvänniemellä kaskiviljelijöiden Anna o.s. Svahn ja
Vilppu Ruotsalaisen vanhimpana poikana ja sai ensimmäisen Raamattunsa kuusivuotiaana.

Paavo Ruotsalainen ajautui vuonna 1796 Savojärven Telppäs-niityllä alkunsa saaneen kansanherätyksen piiriin. Tämän herätyksen johtoon oli noussut Juhana Lustig, mutta he eivät kyenneet auttamaan Paavo Ruotsalaisen ahdistuksessa, sillä paikallisten ihmisten mielestä tämän ahdistuksen vuoksi Paavo luokiteltiin mielipuoleksi.

Kuultuaan vuonna 1799 jyväskyläläisestä saarnaajasta, seppä Jaakko Högmanista, jolloin Ruotsalainen käveli 200 kilometriä tapaamaan tätä saadakseen apua ahdistukseensa. Tapaaminen auttoi Paavoa löytämään avun ongelmiinsa ja se loi perustan hänen hengelliselle elämälle. Muutokseen vaikuttivat Högmanin sanat Ruotsalaiselle: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki – Kristuksen sisällinen tunto.”

Paavo Ruotsalaisesta tuli tunnettu herännäisliikkeen johtohahmo Suomessa. Hän matkusteli ympäri Suomea tapaamassa liikkeen muita hahmoja, kuten pohjalaisia pastoreita Jonas Lagusta ja Niilo Kustaa Malmbergia. Liikkeen leviäminen huolestutti valtion viranomaisia ja kirkonmiehiä ja 1838–1839 Ruotsalainen joutuikin oikeuteen Kalajoen käräjillä, jossa hänet tuomittiin sakkoihin vuonna 1726 annetun konventikkeliplakaatin (kielto kirkon ulkopuolisista ja yksityisten hartausseurojen pitämisestä) rikkomisesta. Tämä ei kuitenkaan estänyt liikettä leviämästä.

Vuonna 1820 Paavo oli tehnyt hyvät kaupat Nilsiän Tahkomäestä, sillä tilan alueilta löytyi paljon myllynkiviksi kelpaavaa kiveä. Kivenhakkuutaitoisen vävynsä Iivari Pulkkisen avustuksella Paavo alkoi valmistaa myllynkiviä ja vaurastui. Rikastunut Paavo ja vävy Iivari Pulkkinen ostivat yhdessä Aholan tilan vuonna 1830.

Myöhemmin samana vuonna Paavo muutti jälleen Aholansaareen. Paavon talokaupat, mutta myös toiminta herätysliikkeessä herättivät kuitenkin kateutta. Vihamielisyys eskaloitui vuonna 1830, kun Paavon ainut poika Juhana murhattiin kotimatkallaan. Juhan murhasta epäilty ei koskaan tunnustanut tekoaan, murhan taustalla uskotaan olleen kateus.

Menetykset jatkuivat vielä vuonna 1833 vaimo Riitta Ollikainen (1777–1833) kuoltua kuumeeseen helmikuussa. Paavo ei kuitenkaan pysynyt kauaa leskenä, vaan meni naimisiin piikansa Anna Loviisa Savolaisen kanssa.

Aholansaaresta muodostui herätyksen keskuspaikka. Sieltä käsin hän lähti pitkille saarnataipaleilleen, jotka ulottuivat jopa Helsinkiin asti. Saaresta lähtivät kipakat paimenkirjeet. Näistä kirjeistä on säilynyt alkuperäisinä tai kopioina jälkimaailmalle satakunta. Aholansaaresta tuli myös oman aikansa sielunhoidollinen keskus.

Oivallisen ihmistuntemuksen omaavan Ruotsalaisen luokse lähetettiin potilaita jopa Kuopion lääkäreiden toimesta. Myös kansalliset merkkimiehet Lönnrot, Runeberg, Snellman ja Topelius huomasivat Ruotsalaisen ja kirjoittivat hänestä, kaksi edellistä kriittisesti, jälkimmäiset myötämielisemmin.

Paavon pirtti on Aholansaaren arvokkain rakennus ja Museoviraston suojelema kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Rakennus on otettu museokäyttöön jo 1930-luvulla ja se toimii nykyisin Paavo Ruotsalaisen museona, seuratupana. Ruotsalainen asui muutamaan otteeseen Aholansaarella ja myös kuoli siellä.

Paavo asui Aholansaaressa kahteen otteeseen. Ensin Soukan torpassa 1817-20 ja toistamiseen talollisena vuodesta 1830 aina kuolemaansa 1852 asti. Aholansaaren koko pinta-ala on 150 hehtaaria ja saaren ympärysmitta 5,6 kilometriä.

Ruotsalaisen opetuksen ydin oli ajatuksessa, että ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä.