Setäni Toivo Mattila kertoi, että hänen Yhdysvaltoihin setänsä John, eli Juho Mattila Tyrnävältä, oli pyytänyt setääni toivoa Yhdysvaltoihin Portlandiin Oregoniin adoptiolapseksi, koska hänellä ei ollut omia lapsia, mutta hänen toisella vaimollaan oli edellisistä avioliitoistaan lapsia. Setäni toivo oli kysynyt isältään Jaakolta, että lähtisikö hän John Mattilan adoptiolapseksi Yhdysvaltoihin, mutta isänsä Jaakko oli todennut elä mene ja se oli jäänyt siihen, vaikka setäni katui myöhemmin tätä päätöstään.
Sedälläni Toivolla oli sama ongelma, ettei vaimonsa kanssa saanut lapsia ja käsittääkseni hän oli keskustellut isäni kanssa, josa isäni Veikko antaisi kolmesta lapsestaan yhden hänelle. Muistan hämärästi, kun setäni Toivo oli kylässä, jolloin isäni kanssa kertoivat kuinka hänen luonaan olisi paremmat olot ja setäni kouluttaisi jne., mutta se jäi kuitenkin siihen.
Kerran noin kaksikymmentä vuotta sitten oltiin vaimon sukulaisen ystävän luona kylässä Yhdysvalloissa Longview Oregonissa. Tämä Kiki tuttu kertoi, että hän tuli Yhdysvaltoihin, koska hänen tätinsä oli adoptoinut hänet lapsekseen. Lopuksi hän kysyi vaimoltani, että hän voisi adoptoida vaimoni, jotta pääsisi Yhdysvaltoihin, mutta hän ei ollut kiinnostunut tarjouksesta.
Muistan tapauksen, kun olin lomamatkalla Intian Bangaloressa, jossa hotellissa aamupalaa syödessäni kuulin Suomen kieltä. Lähellä oli suomalaiset vanhemmat ja n. 10-vuotias intialainen lapsi. Kävin kysymässä, että ovatko suomalaisia. He sanoivat olevansa ja he olivat adoptoimassa tätä n. 10-vuotiasta tyttöä, jonka kanssa puhuivat Englannin kieltä. Adoptio oli vienyt ylimääräistä aikaa, sillä viranomaisten kanssa oli mennyt selvittelyissä pidenpään, eli olivat olleet jo ylimääräisen kuukauden verran saadakseen aikaan sovitut adoptiopaperit, mutta ilmeisesti eivät olleet antaneet viranomaisille voitelurahaa, jolloin asiat pitkittyvät.
Adoptio eli lapseksiotto tarkoittaa lapsen vanhempien oikeuksien, vastuiden ja toimintojen siirtämistä ottovanhemmille. Adoption yleisimpiä syitä ovat lapsen hyvinvointi ja adoptiovanhempien lapsettomuus.
Ottovanhemmat toivovat usein nuorta ja tervettä lasta, jolla on haluttu etnisyys ja sukupuoli. Kansainväliset adoptiot ovat yleistyneet osittain siksi, koska monessa maassa ei ole saatavilla tarpeeksi paljon oikeanlaisia lapsia. Tähän on vaikuttanut aborttien yleistyminen, jolloin epätoivottuja lapsia ei enää synny tarpeeksi kysyntään nähden.
Joissain maissa kansainväliseen adoptioon tarjottavia lapsia on runsaasti sotien, katastrofien. Kiinasta on tarjottu paljon tyttövauvoja, joita valtion politiikan seurauksena vanhemmat eivät ole halunneet pitää. Useimmat kansainvälisiin adoptioihin tarjottavat lapset eivät kuitenkaan ole orpoja, vaan heillä on kotimaassaan eläviä sukulaisia, joilla ei kuitenkaan ole varaa huoltaa kaikkia lapsiaan. Tarjonnan vähenemisen myötä kansainväliset adoptiot esimerkiksi Kiinasta ja Venäjältä ovat laskeneet vuodesta 2004 alkaen.
Lapseksioton jälkeen adoptoija on huoltajuusvelvollinen ja vastuussa lapsesta. Suomen laki ei tee eroa adoptoidun ja biologisesti saadun lapsen välille, vaan katsoo lapsen huoltajien olevan hänen viralliset vanhempansa. Suomen laissa on myös adoptiolaki, joka määrää missä olosuhteissa lapsen voi adoptoida.
Olisiko kansainvälisestä lasten adoptiosta ratkaisu Suomen vinoutuneeseen väestörakenteeseen.
Kirjallisuutta ja lähteitä:
Anna Pihlajaniemi ”Adoptiomatka” (Tammi 2011)
Heikki Parviainen ”Kansainvälinen adoptiotoiminta Suomessa vuosina 1970-2000” (Väestöliitto, väestöntutkimuslaitos 2003)
Reetta Kurjonen ”Minä, adoptoitu – kertomus äitiydestä, äidittömyydestä, lapsista ja lapsettomuudesta” (Minerva 2008)
Jari Sinkkonen ”Lapsi uusissa oloissa” (Duodecim 2015)
Wikipedia
Tietoa kirjoittajasta:
https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-1-3_p107651/
https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-2-3_p107652/
https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-3-3_p107653/
