Työpaikkojen ajankäyttö

Nykyään puhutaan paljon siitä, kuinka tekoäly vapauttaa työntekijät ja virkamiehet tekemään juuri sitä työtä, johon heidät on palkattu, eikä tekemään kirjaustöitä tietojärjestelmien arkistoihin.

Muistan, kun tulin 1970-luvulla työelämään, kuinka piti kirjata tuntikirjapitolappuihin siitä, mitä oli tehnyt työpäivän aikana tehnyt ja kenenkä asiakkaan työhön oli käytetty aikaa eri työvaiheisiin. Tiedot varmaan meni hinnoittelun jälki laskentaan ja työajan seurantaan, johon meni oma aikansa.

Muistan, kun opiskelin ammattikoulussa, kuinka koulun opettajat pitivät keskenään paljon palavereja osastonjohtajien ja apulaisrehtorien vetämäminä eri aiheista työajalla ja opiskelijoille annettiin jonkinlaisia tehtäviä siksi ajaksi. Kokemukseni muistikuvan mukaan tämä oli jatkuvaa, jolloin opetus kärsi, sillä opettaja ei ollut läsnä ja opiskelijat tunsivat olonsa heitteille jätetyksi. Joillakin opettajilla oli omakotitaloprojekteja, mikä sai opettajan piipahtamaan muualla työaikana. Tämän vuoksi muistan, kun me opiskelijat käsitimme silloin, että tämä olikin vapaapäivä ja lähdimme pois koulusta tuijottamasta samaa piirtoheitin kalvoa tunnista toiseen ja tätä tapahtui usein, eikä siihen kukaan puuttunut.

Tämä oli jo ennen tietotekniikka aikaa 1970-luvun alussa, mutta palaverit olivat kai helpotus työntekoon, sillä nuorten kanssa oli. varmaan vaikea työskennellä. Käsittääkseni nämä opitut tavat ovat sitkeässä, eikä niistä päästä eroon, sillä tämä jatkuu edelleen maan tapana ja ansaittuina etuina.

Tätä taustaa vasten ajatellen mietin, että vapauttaako tekoäly oikeasti työntekijät tekemään sitä varsinaista työtä johon on palkattu, jos se koetaan haastavaksi, kuten kerroin edellä. Mielestäni pitäisi löytää syyt siihen, miksi työelämässä työaikaa käytetään väärin toisarvoisiin tehtäviin, josta on tullut maan tapa, vaikka siihen löytyy joitakin nimellisiä syitä. Ehkä pohditaan liikaa sitä, kuinka työ rasittaa työntekijää, kun pitäisi selvittää syitä siihen, eli kokeeko työntekijä että työ on liian haastava osaamiseen nähden.

Linkkejä:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/5a978d4f-ae46-4606-8fa7-7d7c3c467f5f/content

https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/09/Tyokaarimallilla-kohti-pidempia-tyouria-Opas-ikaohjelman-laatimiseen.pdf

Tietoja kirjoittajasta:

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-1-3_p107651/

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-2-3_p107652/

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-3-3_p107653/

Julkaissut Pentti Mattila

Olen eläkeläinen ja harrastan sukututkimusta, josta kerron näillä kotisivuillani. Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, eli media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi vuonna 1994.

Vastaa