Suomessakin on ryhdytty viettämään näkyvämmin amerikkalaista halloweenia pääasiassa varmaan sen kaupallisuuden vuoksi, jolloin myydään paljon halloweeniin liittyvää tavaraa ja rekvisiittaa, jotka kuitenkin on valmistettu muovista.
Sanan halloweenin suomalaisiksi vastineiksi on ehdotettu sanoja mm. kekrijuhla, hämärän juhla, kurpitsajuhla ja haamuaatto jne.
Amerikkalaiseen halloweenin viettoon kuuluvat kauhuteemaiset naamiaisasut ja makeisten pyytäminen kepposen sijasta. Luurankojen ja mustien kissojen ohella juhlan tunnuksia ovat aaveet, noidat ja vampyyrit. Yleinen koriste on myös kurpitsalyhty.
Yhdysvalloissa halloweenina ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitus- tai muihin naamiaisasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli ’karkki vai kepponen’, johon odottavat vastausta. Tällöin heille tulisi tarjota makeisia, ettei joudu kepposen kohteeksi.
Suomessa halloweenia ei ole toistaiseksi merkitty almanakkaan, mutta perinteisesti sitä vietetään lokakuun viimeisenä päivänä eli 31 lokakuuta. Alkuperäisen perinteen mukaan talojen ovilla saa kierrellä vain lokakuun viimeisenä päivänä rajoitettuna aikana.
Vuonna 2025 yhdysvaltalaiset käyttivät halloweenin juhlintaan arviolta 13,1 miljardia dollaria. Tästä summasta noin 4,3 miljardia kulutettiin naamiaisasuihin, 4,2 miljardia koristeisiin ja 3,9 miljardia makeisiin. Suurin osa halloween-asuista valmistetaan ympäristölle haitallisista keinokuiduista. Myös halloween-koristeet valmistetaan tyypillisesti synteettisistä aineista. Arviolta neljää asua kymmenestä käytetään vain kerran. Myös osa koristeista on kertakäyttöisiä. Tämä kuormittaa luontoa.
Kristillisen uskon levitessä , niin kristillisiin juhliin sulautui pakanallisia tapoja niiden kieltämisen sijasta. Niinpä tämäkin pakanallinen juhla sulautettiin kristinuskon marttyyreille omistetulle juhlalle festum omnium sanctorum. Paavi Gregorius III (731–741) siirsi kaikkien pyhien juhlan vietettäväksi Roomassa 1. marraskuuta, ja 800-luvulla paavi Gregorius IV laajensi sen koko lännen kirkkoon.
Englanninkielisissä maissa päivän aattoa alettiin kutsua nimellä All Hallows’ Eve, ”kaikkien pyhimysten päivän aatto”. Marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints’ Day tai All Hallows’ Day.
Suomessa juhlan nimeksi tuli pyhäinmiestenpäivä, jonka nimi vaihtui pyhäinpäiväksi vuonna 1955. Kansanuskossa vanhat kekriperinteet ja kristilliset uskomukset sulautuivat yhteen.
Halloween lähestyy taas, mikä monesti merkitsee sitä, että lapset kouluissa valmistavat kurpitsoja leikkelemällä niihin lepakko- haamu- ja noitakuvioita, sekä suunnittelevat tai ostavat naamiaisasuja, joissa kulkevat ovelta ovelle pyytämässä makeisia ja kysymässä: ”karkki vai kepponen?”. Suurin osa kouluistamme, paikallisista järjestöistä sekä kaupallisesta mediasta osallistuu toimitaan ja nostaa Halloweenin vieton keskeiseksi aiheekseen.
Osallistumalla naamiaisjuhliin tai kiertämällä lastemme kanssa ovelta ovelle illan tullen 31. lokakuuta, moni meistäkin osallistuu Halloweenin viettoon. Näin toimiessamme emme useimmiten anna Halloweenille sen syvempää merkitystä, vaan ajattelemme sen olevan hauskaa ja jännittävää ajanvietettä lapsille.
Suurin osa meistä ei tunne Halloween-juhlan ja siihen liittyvien tapojen historiallista taustaa. Juhlaa alettiin viettää esikristillisellä kaudella Britannian, Irlannin ja Pohjois-Ranskan kelttien joukossa. Nämä pakanat uskoivat, että kuolema synnytti ruumiillista elämää. Tämän vuoksi he viettivät ”uuden vuoden” alkamista syksyllä, lokakuun 31. päivän illasta alkaen marraskuun 1. päivän aamuun saakka. Heidän uskomuksensa mukaan tällöin alkoi kylmyyden, pimeyden, rappion sekä kuoleman kausi.
Kristityt varhaisessa kelttikirkossa yrittivät vastustaa tätä pakanallista uudenvuoden viettoa. Kirkon yritystä Halloweenin vieton syrjäyttämiseksi seurasi jäljelle jääneiden pakanoiden, ja samalla kristinuskon vastustajien, kiihtyvä intomieli tämän juhlan viettämiseen. Tämän vuoksi kristittyjen juhlaa edeltävästä yöstä tuli taikuuden, noituuden ja muunlaisen okkultismin yö, jolloin usein myös pilkattiin ja häpäistiin kristillisiä tapoja ja uskomuksia.
Näin esimerkiksi luurankoasut syntyivät pilkanteoksi kristittyjen tavalle kunnioittaa pyhäinjäännöksiä. Pyhiä esineitä varastettiin ja niitä käytettiin rienaavissa palvontamenoissa. Syntynyttä pakanallista kerjäämisen perinnettä käytettiin kristittyjen vainoamiseen, kun he kieltäytyivät osallistumasta toimintaan. Tästä kaikesta seurasi, että kirkon yritys vastustaa tätä epäpyhää juhlaa epäonnistui, minkä seurauksena kärsimme siitä.
Nykymaailmassa vallitsevat hengellinen apatia ja välinpitämättömyys, jotka ovat ateismin lähteitä ja kääntymystä pois Jumalasta. Ihmisen on tunnistettava hengelliset juuret maallisten toimien takaa, kun nämä näyttäytyvät ulospäin tavanomaisina, viihteellisinä ja viattomina. Ateismin oppi, joka kieltää sekä Jumalan että Paholaisen olemassaolon, on perustana monille näistä toimista. Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Tämän vuoksi älkäämme, kelttiläisten pakanain tavoin, sammuttako sydäntemme tulia ja kuljeskelko pimeydessä imitoiden kuolleita sieluja.
Kirjallisuus ja lähteet:
Wikipedia
Linkkejä ja lähteitä:
https://www.apu.fi/artikkelit/halloween-suomessa-ensihavainto-vuoden-1950-helsingin-sanomista
https://www.ortodoksi.net/index.php/Halloween
Tietoa kirjoittajasta:
https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-1-3_p107651/
https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-2-3_p107652/
https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-3-3_p107653/
