Suomettuminen

Suomettuminen on käsite, jonka alkuperä on saksalaisten käyttämässä sanassa Finnlandisierung, jolla tarkoitettiin Suomen omaksumaa ulko- ja sisäpolitiikkaa toisen maailmansodan jälkeisinä aikoina aina Neuvostoliiton luhistumiseen saakka. Suomettuminen viittaa kielteiseen sävyyn Neuvostoliiton vaikutusvaltaan Suomen poliittisessa päätöksenteossa. 

Käsite esiteltiin Itävallassa jo 1950-luvulla, mutta sitä alettiin käyttää ahkerasti Saksan liittotasavallassa 1960-luvun lopulla. Käsitettä käyttivät Berliinin vapaan yliopiston professori Richard Löwenthal 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ja liittokansleri Willy Brandtin vastustajat arvostellessaan hänen uutta Ostpolitik- nimellä tunnettua ulkopoliittista linjaansa liian neuvostomyönteisenä. Brandt tuomitsikin termin käytön suomalaisia loukkaavana. Se merkitsi sananmukaisesti Suomen kaltaiseksi tulemista.

Staffan Bruun ”Mies joka rakasti uutisia” (Siltala 2018), josta lainaus sivulta 27: ”Husis ei ollut pahiten suomettunut, mutta lehti oli osa järjestelmää. Jansson seurusteli oman kotiryssänsä kanssa, vaikkei siitä pitänytkään. Muut suomalaiset isot lehdet sallivat neuvostoliittolaisen propagandaministeriön kolumnistien kirjoittaa lehdissä ja myös Hufvudstadsbladetia kohtaan nousi paineita. Jansson ratkaisi ongelman palkkaamalla intialaisen neuvostoasiantuntijan Dev Murarkan kirjoittamaan kolumneja.

Husis vältti näin julkaisemasta Kremlin suoraa propagandaa, mutta Murarka ei silti ollut paljon parempi vaihtoehto. Hän ei ollut kelvannut muille länsimaisille lehdille, sillä häntä pidettiin KGB:n kätyrinä. Mutta Husikselle hän kelpasi.

Jan-Magnus Jansson oli kuitenkin taitava täydentämään neuvostonäkemyksiä. Hän löysi vasta-argumentteja ja kyseenalaisti. Carl-Gustaf Liliuksen Neuvostoliiton vankileirejä ja psykiatrian väärinkäyttöä koskevia hyvin kriittisiä artikkeleita ei julkaistu suomalaisissa tiedostusvälineissä, mutta Jansson ei epäröinyt julkaista niitä Hufudstadsbladetissa.

Toimituksella oli oikeus julkaista Ruotsin valtalehden Dagens Nyheterin ulkomaan aineistoja, kuten DN:n Moskovan kirjeenvaihtajan artikkeleita. Ne antoivat Neuvostoliiton oloista realistisemman kuvan kuin esimerkiksi Yleisradion lähettämät kritiikittömästi naapurimaata ylistävät ohjelmat. Radiossa tuli lähes päivittäin Neuvostoliiton elämää kaunistelevia lähetyksiä. Svenska Ylen kuulijat saivat nauttia loputtoman pitkästä ohjelmasarjasta, jossa kerrottiin kommunistinuorten sankarillisesta junaradan rakentamisesta Siperiaan tundran halki.”

Lähteet:

Staffan Bruun ”Mies joka rakasti uutisia” (Siltala 2018)

Wikipedia

Linkkejä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matts_Dumell

Tietoa kirjoittajasta:

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-1-3_p107651/

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-2-3_p107652/

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-3-3_p107653/

Julkaissut Pentti Mattila

Olen eläkeläinen ja harrastan sukututkimusta, josta kerron näillä kotisivuillani. Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, eli media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi vuonna 1994.

Jätä kommentti