New Age

New age, eli uushenkisyys on syntynyt 1960- ja 1970-luvuilla, joka on laaja yksilökeskeinen liike. Se yhdistelee länsimaista esoteriaa (esoteria tarkoittaa kätkettyä, salassa pidettävää tai sisäistä tietoa), itämaisia uskontoja ja psykologiaa. Ovat monesti myös salaliittoteoreetikkoja.

New age ei ole yhtenäinen organisaatio, vaan löyhä maailmankatsomus, jonka piirteisiin kuuluvat mm. vaihtoehtohoidot, kuten vyöhyketerapia, energiahoito ja homeopatia, jooga, meditaatio ja mindfulness, astrologia, tarot-kortit, enkelit ja jälleensyntymisusko. Kyseessä on siis oman yksilöllisen totuuden etsiminen ja itsensä kehittäminen.

Liike syntyi vastareaktiona perinteiselle materialismille ja tieteelliselle rationalismille, sekä järjestäytyneelle uskonnolle. Sitä on kritisoitu muun muassa tieteellisen näytön puutteesta.

New age -liike eli uushenkisyys painottaa yksilöllistä henkistä kasvua, jossa Jumala tai jumalallisuus nähdään usein universaalina energiana, maailmankaikkeutena tai ihmisen sisäisenä omana voimana. Tässä uushenkisyydessä Jumalan löytäminen itsestä tarkoittaa yhteyden muodostamista omaan itseensä, josta syntyisi sisäistä viisautta.

New age -ajattelussa jumaluus on läsnä luonnossa ja ihmisessä, kun taas perinteisissä juutalais-kristillisessä uskonnossa Jumala on kaiken persoonallinen kaikkivaltias luoja ja hallitsija, sekä sen ylläpitäjä.

New Age liike on lähentynyt ympäristönsuojeluliikkeitä ja feminististä liikettä. Sille on etsitty pohjaa myös alkuperäiskansojen mytologiasta ja elämäntavoista, jotka olivat luonnonmukaisia. Liike on voimakkaasti kaupallistunut. Se tarjoaa runsaasti kursseja, rajatiedon yms. messuja, kirjallisuutta, luonnonmukaista lääkitystä, terapioita jne. Suomessa kaikki tällainen on esillä etenkin naisten lehdissä. Kaikki tähän liittyvä maksaa ja sitoo ihmiset niihin pysyvästi. Kiinnostus voi alkaa pienestä ja kasvaa todelliseksi sitoutumiseksi ja vihkiytymiseksi.

Liisa Keltikangas-Järvinen ”Itsekkyyden aika – Miten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoin” (WSOY 2026), jossa kerrotaan, että tämänhetkisessä kulttiirissamme monet aiemmin narsismin häiriöön kuuluviksi katsotut piirteet ovat muuttuneet hyväksyttäviksi. Kun ihminen yrittää toimia yksilöllisyyttä suosivien ihanteiden mukaan, hän alkaa voida huonosti. Huonosti menee myös yhteiskunnalla, kun ponnistelu yhteisten asioiden hyväksi ei enää kiinnosta.

Uushenkisyydessä korostetaan ihmisen omaa potentiaalia, henkistä heräämistä ja itsensä kehittämistä. Kristillisessä perinteessä pelastus ja yhteys Jumalaan saavutetaan puolestaan vain yksin armon ja Jeesuksen lunastustyön kautta.

Uushenkisyys keskittyy siihen, mitä itsen sisältä löytyvä jumalallisuus nähdään. Usein se on osana kaikkeutta tai tietoisuutta, kun taas esimerkiksi kristinuskon Jumala on kolmiyhteinen persoona, jonka kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa uskoontulon, Raamatun sanan ja rukouksen kautta.

Monet etsijät yhdistelevät nykyään elementtejä eri perinteistä, kuten meditaatiota, mindfulnessia ja itsetutkiskelua, osana omaa henkistä polkuaan ja uskoaan.

Raamatun mukaan näkyvän todellisuuden lisäksi on olemassa usein kätkeytyvä hengellinen ulottuvuus. Tämän tietää kristityn lisäksi hyvin myös uushenkinen ihminen, jonka suhdetta henkimaailmaan vahvistavat ja etsivät erilaisten harjoitteiden, kuten joogan, meditaation, energia- ja muilla vaihtoehtohoidoilla tai meedioiden kanavointi.

Henkiset kokemukset, jotka on saavutettu muuten kuin Jeesuksen tuntemisen, Jumalan sanan ja Pyhän Hengen kautta ovat kuitenkin valoksi pukeutunutta pimeyttä. On ihme, jos ihminen pääsee vapaaksi tästä verkosta, joka voi tuntua miellyttävältä ja houkuttelevalta, mutta on todellisuudessa persoonallisen pahan ja hänen joukkojensa keino kahlita ihminen itselleen.

Salaliittoihin uskovilla ihmisillä on muita ihmisiä enemmän uskoa ja kiinnostusta New Ageen, homeopatiaan ja taikauskoisuuteen. Salaliittoteoreetikot näkevät itsensä tutkijoina. Jotkut heistä ovat perehtyneet aiheeseensa hyvin yksityiskohtaisesti. He kiinnittävät huomiota löytämiinsä poikkeavuuksiin, kuten inhimillisiin virheisiin, hätäisiin lausuntoihin, tiedollisiin aukkoihin ja ristiriitaisuuksiin, ja kutovat niistä yhtenäisen salaliittoteorian.

Doreen Virtue, eräs new age -kirjallisuuden kärkinimistä, tuli uskoon ja katui julkisesti työtään uushenkisyyden alalla kehottaen ihmisiä lopettamaan tuotteidensa myymisen ja käyttämisen. Hän kertoi helmikuussa 2022 Christianity Today -verkkolehden haastattelussa kaiken muuttuneen hänen luettuaan Raamattua.

Erityisesti Virtuen pysäytti 5. Mooseksen kirjan kohta 18:10-12, jossa muun muassa taikojen tekijöiden, enteiden ja ennusmerkkien selittäjien, noitien, loitsujen lukijoiden, henkienmanaajien, tietäjien ja kuolleilta neuvoa kysyvien sanotaan olevan iljetys Herralle. “Etsittyäni rauhaa new agesta mutta sitä sieltä koskaan löytämättä, löysin sen lopulta Kristuksessa”, Virtue totesi haastattelussa.

Shirley MacLaine ”Hopealanka” (Tammi 1990), josta lainaus sivulta 9: ”Tämä kirja on siis kertomus etsintäretkestä itseeni – pitkästä etsinnästä, joka vaati minulta pitkän matkan.” Ja sivulta 56: ”’Tiedätkö sinä, mitä okkulttinen tarkoittaa?’ ’En.’ ’Se tarkoittaa salainen. Ja jos jokin on salainen, se ei tarkoita ettei sitä ole.’…

Minun on todettava, ettei minua ollut kasvatettu uskonnolliseksi. Vanhempani lähettivät minut kirkkoon ja pyhäkouluun, mutta se johtui siitä, että ne olivat hyväksyttyjä oleskelupaikkoja sunnuntaisin… Jeesus vaikutti minusta terävältä, viisaalta ja varmasti hyvältä mieheltä, mutta pidin kaikkea mitä olin saanut hänestä tietää Raamatusta, filosofisena, mytologisena ja jotenkin irrallisena.

Hänen sanansa ja tekonsa eivät todella koskettaneet minua, joten en ollut uskovainen enkä epäuskoinen. Hän vain sattui olemaan – niin kuin me kaikki – ja teki joitakin hyviä tekoja kauan sitten. Suhtauduin epäillen siihen, että hän oli Jumalan poika ja teini-iän lopulla olin tullut siihen tulokseen, että Jumala ja uskonto olivat kerta kaikkiaan satua ja että jos ihmiset tunsivat tarvetta uskoa siihen, niin se sopi minulle, mutta itse en voinut uskoa. En voinut uskoa mihinkään, mitä ei voitu todistaa, ja sitä paitsi minua ei lainkaan vaivannut tarve etsiä elämän tarkoitusta tai jotakin mihin uskoa itseni lisäksi…

En juuri pitänyt kirkon – minkään kirkon – autoritarisuudesta ja pidin sitä vaarallisena, koska se sai ihmiset pelkäämään, että he palaisivat helvetissä, jos eivät uskoisi taivaaseen… Aivan nuoresta pitäen olin kiinnostunut identiteetistä. Omasta identiteetistäni ja jokaisen tapaamani ihmisen identiteetistä. Identiteetti tuntui minusta todelliselta. Kuka minä olin? Kuka kukin oli? Miksi tein sitä mitä tein? Miksi muut tekivät?”

Kirjan takakannessa esitellään kirjaa mm. näin: ”Shirleyn toinen matka sisäisiin ulottuvuuksiin huipuntuu toisen läheisen miesystävän kanssa tehtyyn retkeen Perun Andeille, kaukaiseen vuoristokylään, missä lentävien lautasten ilmaantuminen taivaalle on tuttu näky. Täällä saavat selityksensä monet ’sattumat’ Shirleyn elämässä ja täällä hän saa yhteyden tuonpuoleiseen todellisuuteen: hän kokee hätkähdyttävän ruumiistairtautumisen ja näkee sieluaan ja olemustaan yhdistävän hopealangan.”

Englanninkielisestä Wikipediasta: ” Shirley MacLaine (MacLean Beaty); syntynyt 24. huhtikuuta 1934 on yhdysvaltalainen näyttelijä ja kirjailija. Yli 70 vuotta kestäneen uransa aikana hän on saanut lukuisia palkintoja, kuten Oscar-palkinnon, Emmy-palkinnon, jne. MacLaine väitti olleensa edellisessä elämässään Atlantiksessa 35 000 vuotta vanhan Ramtha-nimisen hengen veli. Henki oli kanavoinut tämän mystikkoopettajan ja kirjailijan J. Z. Knightin.

New Age -hengellisyyden teema on löytänyt tiensä myös useisiin hänen elokuviinsa. Albert Brooksin romanttisessa komediassa Defending Your Life (1991) äskettäin edesmenneet päähenkilöt, joita esittävät Brooks ja Meryl Streep, hämmästyvät nähdessään MacLaine’n esittelemässä menneitä elämiään ”Past Lives Pavilionissa”; elokuvassa Postcards from the Edge (1990) MacLaine laulaa version kappaleesta ”I’m Still Here”, jonka sanoitukset on säveltäjä Stephen Sondheim hänelle räätälöinyt.

Hän on kiinnostunut ufoista ja antoi lukuisia haastatteluja aiheesta CNN:n, NBC:n ja Foxin uutiskanavilla vuosina 2007–2008. Kirjassaan Sage-ing While Age-ing (2007) hän kuvaili kohtaamisia avaruusolentojen kanssa ja vuoden 1952 Washington D.C:n UFO-tapahtuman todistamista. Oprah Winfrey Show’n jaksossa huhtikuussa 2011 MacLaine kertoi, että hän ja hänen naapurinsa olivat havainneet lukuisia UFOja hänen New Mexicon maatilallaan pitkien aikojen ajan.

Vesimiehen aika on astrologinen ajanjakso, jolloin Aurinko on kevätpäiväntasauksen aikana Vesimiehen tähdistössä. Käsitettä teki tunnetuksi 1900-luvun alussa Levi H. Dowling kirjoituksellaan The Aquarian Age Gospel of Jesus, the Christ of the Piscean Age. Toisen maailmansodan jälkeen käsitettä New Age liike alkoi käyttää Alice Bailey toimesta. Lopullisesti käsite tuli suuren yleisön käyttöön vuoden 1968 Hair-musikaalin myötä.

Alice Ann Bailey s. 16. kesäkuuta 1880, k. 15. joulukuuta 1949 alun perin Alice LaTrobe Bateman) oli luennoitsija, tuottelias okkulttinen (okkultismi eli salaoppi tarkoittaa yliluonnollisten voimien, taikuuden tai salaisten tietojen tutkimista ja soveltamista) kirjailija ja Lucis Trust -säätiön perustaja. Hän muutti vuonna 1907 Yhdysvaltoihin, jossa hän vietti loppuelämänsä.

Harhaopit

Alkukirkossa alettiin yleisesti käyttää harhaoppi sanaa. Tämän taustalla lienee käsitys, jonka mukaan seurakunta (kirkko), on totuuden pylväs ja perustus (1Tim. 3:15). Jumalan ilmoitustotuuden Raamatun sanan kantaja.

Ainoastaan Jeesuksen Kristuksen seurakunta on totuudessa, kaikki muut uskonnolliset suunnat ja yhteisöt ovat eriuskoisina valheessa ja siten vääräoppisia.

Jo alkukristillisenä aikana esiintyi valheen opettajia, jotka yrittivät tuoda seurakuntaan apostolien julistuksesta poikkeavia oppeja.  Sen vuoksi sanoja harhaoppisia, jotka toivat hajaannusta aiheuttavan, puoluemielen, alettiin yleisesti käyttää sellaisista kristityistä, jotka seurakunta erotti. Harhaopettajat olivat apostolisen kirouksen alaisia.

Sekä alkuseurakunta että alkukirkko joutuivat käymään valtavan kamppailun harhaoppeja vastaan varsinkin puolustaessaan apostolien oppia Kristuksen tosi jumaluudesta ja tosi ihmisyydestä sekä Jumalan ilmestymisestä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Näiden taistelujen seurauksena syntyivät sekä nikealais-konstantinopolilainen että Athanasioksen tunnustus. 

Harhaoppeja syntyy seurakunnassa silloin, kun Jumalan Henki ei pääse tekemään pyhittävää työtään sen keskellä, ja UT lukee tällaiset lihan teoiksi. Harhaopit ja puolueet näyttävät saavan alkunsa pikemminkin henkilökohtaisista riitaisuuksista, vallanhimosta ym. ja useinkaan niitä ei voi seurakunnassa välttää. Turmiollisuudestaan huolimatta tällainen eripuraisuus paljastaa tosi kristityt, jotka kuuliaisina Pyhän Hengen vaikutukselle tahtovat säilyttää uskovien yhteyden.

Lihallinen hajaannus on vaarallista siksi, että se vahingoittaa kristittyjen yhteyttä. Eripuraisuus merkitsee Jumalan seurakunnalle vaaraa jakaantua ryhmiksi ja puolueiksi. Hairesis on olemukseltaan hurmahenkinen ilmiö, jonka alkusyynä on se, ettei terve oppi ole saanut olla kaikessa seurakunnan elämän ohjeena ja lihan kurissa pitäjänä.

Harhaoppiset vetoavat usein vääriin auktoriteetteihin (näkyihin, ilmestyksiin ym.) ja keräävät ympärilleen omia joukkoja. He taistelevat opinkappaleitten puolesta, jotka ovat ristiriidassa apostolien julistamaa totuuden kanssa, tai he vääntävät sitä kieroon omaksi kadotuksekseen.

Lähteet:

Seurakuntalainen, Sofia Ziessler-Korppi Uushenkisyys 22.12.2022

Shirley MacLaine ”Hopealanka” (Tammi 1990)

Liisa Keltikangas-Järvinen ”Itsekkyyden aika – Miten yltiöyksilöllinen kulttuurimme sai meidät voimaan pahoin” (WSOY 2026)

Digi IRT

Wikipedia

Kirjoittajasta tietoa:

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-1-3_p107651/

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-2-3_p107652/

https://www.tv7.fi/arkki/isannan-poydassa/vieraana-pentti-mattila-osa-3-3_p107653/

Julkaissut Pentti Mattila

Olen eläkeläinen ja harrastan sukututkimusta, josta kerron näillä kotisivuillani. Koko elämäni ajan olen ollut kirjapainoalan eri tehtävissä alan yrityksissä Helsingissä. Painajaksi valmistuin 1974 Käpylän ammattikoulusta. Kirjapainoalan teknikoksi valmistuin 1985 Helsingin teknillisestä koulusta. Olen toiminut vuodesta 1990 painoviestintäalan opettajana, eli media-alan. Jyväskylässä pätevöidyin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajaksi vuonna 1994.

Jätä kommentti