Mediasta olemme saaneet kuulla ja lukea vuosien ajan varsin erilaisia tietoja ilmastonmuutoksesta puolesta ja vastaan, sekä tavoitteista, joilla ongelmat saadaan kuriin tietyllä aikataululla. Monesti puheet ovat erilaisten väitteiden esittämistä vailla mitään perusteellista selvitystä mistä on oikein kyse ja kuinka ongelmat voidaan oikeasti selättää tosiasioiden tuomat rajoitteet huomioiden.
Jotain selkeyttä tähän ilmastomuutoksen tuomaan ongelmakenttään ja keskusteluun on tuonut St1:n Mika Anttonen.
Ilta-Sanomat 1.1.2019 Pasi Jaakkonen kirjoittaa otsikolla: ”otsikolla Energiamiljardööri Mika Anttonen taistelee ilmastonmuutosta vastaan – ”Omatuntoni sanoo, että näin pitää tehdä” ja ingressissä ”St1-miljardööri Mika Anttonen on sijoittanut ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun ehkä enemmän kuin kukaan muu suomalainen.” ja jatkuu mm. ”Ilmastonmuutoksesta on puhuttu päättyvän vuoden aikana enemmän kuin koskaan. Moni saa sen ympärille kehittyneestä koneistosta elantonsa. Syntyy paljon raportteja virkatyönä ja järjestöissä, aikaansa seuraavat poliitikot ottavat asiaan kantaa.
Ilmastonmuutoksen vastustamisen nimissä tehtävälle työlle on usein tyypillistä, että sen nimissä tehtäville päätösesityksille ei ole laskettu hintalappua. Käytännön toimien hahmottelu jää yleensä vision tasolle tyyliin ”liikenteestä tulee hiiletöntä”. Ilmastokeskustelun julistuksenomaisuus vaivaa, ehkä hieman jopa ärsyttää ratkaisukeskeistä diplomi-insinööri Anttosta, joka on tottunut toimimaan.”
YLE on uutisoinut: St1:n Mika Anttosen selvityksistä, että Ilmastotavoitteet ovat mahdottomia…
St1, ABB, Fortum sekä Walter Ahlströmin säätiö lahjoittavat 9 miljoonaa Aalto-yliopistolle neljään uuteen professuuriin…
Mika Anttosen suuri toive on, että osaamiskeskus kykenee myös tuottamaan hiilikeskusteluun realismia ja yhteiskuntaan käsityksen energiamurroksen aikajänteestä.
Anttonen on turhautunut asiantuntijoihin ja poliitikkoihin, jotka luovat julkisuudessa kuvaa siitä, että siirtymä hiilivapaaseen maailmaan olisi toimeenpanoa, ja tiukkoja päästöleikkauksia, vailla valmis. A-studiossa lappasi monta vuotta porukkaa kertomassa, että kaikki ratkaisut ovat olemassa, ja nyt pistetään vain toimeksi, hän kuvaa. Mutta niitä ratkaisuja ei ole olemassa. Siinä hypessä sanottiin paljon asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa.
Ilmastonmuutos on Anttosen mukaan tosiasia. Hän korostaa, että ilmastotutkijat ovat ehdottomasti oikeassa. Mutta realististen teknisten ratkaisujen ja niiden toteuttamiseksi vaadittavien aikataulujen tekemisessä pitäisi kuunnella luonnontieteilijöitä ja insinöörejä. Anttosen mukaan olemme kollektiivisesti tuudittautuneet vaaralliseen aikatauluharhaan…
Ja niin kauan kuin me toitotamme, että se on mahdollista, niin me tavallaan suljemme silmät totuudelta. Fyysisen maailman rajat tulevat Anttosen mukaan auttamatta vastaan. Tälläkin hetkellä maailman primäärienergiasta hieman yli 80 prosenttia tulee fossiilisista polttoaineista.
Ei sitä 80 prosenttia fossiilista energiaa pystytä vain tuulivoimalla ja aurinkovoimalla korvaamaan. Meillä ei riitä edes raaka-aineet tällä planeetalla. Siis tarkoitan metalleja, kuparia ja vastaavia, joita me tarvitaan sähköistämiseen.
Akkumateriaaleista ja harvinaisista maametalleista on tunnetusti pula…
Anttosen mukaan valtiot ja yritykset sitoutuivat Pariisin ilmastosopimukseen tarkemmin ajattelematta, mitä se fyysisessä maailmassa oikeasti tarkoittaa. Nyt moni yritys on tajunnut tavoitteiden mahdottomuuden, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen. Tämä aiheuttaa sen tilanteen, että tästä ongelmasta ei oikeastaan kukaan uskalla puhua. Siitä ei puhu yritysten johto, poliitikot eivätkä virkamiehetkään…
Epärealistiset tavoitteet luovat urautunutta ajattelua, joka sulkee pois käyttökelpoisia ratkaisuja. Anttosen mukaan tämä näkyy esimerkiksi keskustelussa Suomen sähköjärjestelmän tehoreserveistä.
Meillä on tämä vahva sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen, ja kaikki sanovat, että ei ikinä mihinkään enää mitään fossiilista. Siksi me emme voi käydä tällaista keskustelua älykkäästi. Tämä on johtanut ideologiseen lukkoon.
Linkit ja lähteet:
Pentti Mattila 