Olen pohtinut johtamista, sillä ajauduin työnjohtajaksi käytyäni Teknillisen koulun, josta valmistuin 1985. En ole kokenut, että olisin johtaja syntymälahjoiltani ja varusmiespalveluksessa ollessani pidin huolta siitä, ettei minua valittu aliupseerikouluun, vaan sain palvella tykkimiehenä 8 kuukautta. Miksi hakeuduin sitten Teknilliseen kouluun johtuu varmaan näkemästäni lehti-ilmoituksesta, jonka seurauksen jätin hakemukseni ja tulin valituksi, enkä ajatellut, että siitä seuraisi työnjohtajan töitä.
Miksi koin ajautuneeni johtajaksi on se, että kansakoulussa luokanvalvojani Pauli Eerikäinen huomasi äidinkielen minulla todella heikoksi. Opettaja Eerikäinen oli kysynyt mitä meistä tulee isoina? Vastasin, kun mitään muutakaan ei tullut mieleen, että opettajaksi tulisin. Opettaja ymmärsi, ettei minulla ole heikolla äidinkielen osaamisella, mitään mahdollisuuksia tulla opettajaksi, joka on eräänlaista johtajan työtä. Tästä huolimatta minusta tuli työnjohtaja ja ammattikoulun opettaja, vaikka minulla oli myös paha lukihäiriö, josta kärsin myös paljon.
Pätevöityessäni Jyväskylässä ammattikoulun opettajaksi 1993-1994, niin eräs luokkakaveri oli sitä mieltä, että olen väärällä alalla ja sopisin hoiva-alalle paremmin. Hän oli ihan oikeassa, sillä olin toiminut teknillisessä painajan ammatissa ja ne taidot olivat heikkoja ja vaikeita minulle, mutta velvollisuudentunto sai minut jatkamaan ongelmista huolimatta. Valmistuttuani teknikoksi en saanut paino-osaton työnjohtotehtäviä, vaan repro-osaston puolelta, jossa minulla ei ollut osaamista juuri ollenkaan, mutta työvoimatoimistossa näkivät asiat niin, että kyseessä on vain työnjohtamisesta kyse, eikä niinkään tehtävän työn osaamisesta, mikä ihmetytti. Saadessani tämän työpaikan jouduin opiskelemaan tämän rinnakkaisammatin sisältöjä, jotta voisi järkevästi johtaa alaisia. Kun ihminen on väärällä paikalla yhteiskunnassa, niin siitä tulee ongelmia kaikille.
Johtajia on monen tasoisia, sillä johtajan arvostukselle on tärkeää tietää, kuinka paljon on alaisia ja kuinka merkittävää yhteiskunnassa on johtajan tekemä työ. Johtajaksi voi kouluttautua käymällä sopivan koulutuksen, kurssit, valmennukset jne. Jos on huono johtaja, niin pitää etäisyyttä alaisiinsa ja pitää auktoriteettiä yllä huutamalla jne,
Johtaminen on ryhmän toiminnan ohjaamista, saadun joukon käskyttämistä, sen päällikkönä, esimiehenä tai johtajana toimimista. Johtaminen on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko työtä tekeviä ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista, vaikka väliportaan työnjohtoa on karsittu itseohjautuvuudesta johtuen monilta työpaikoilta. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Tässä johtamisen määrittelyssä korostuu tulosten aikaansaaminen johdettavien ihmisten avulla ja kanssa, eikä itse töitä tehden. Muistan tähän liittyväen tilanteen, kun yrityksessä, jossa olin työnjohtajana tehtiin tilaremonttia. Tiloja ei voitu ottaa käyttöön, kun remonttiroskien siivoaminen ei näyttänyt kuuluvan kenellekään. Tämän vuoksi, että se ei estänyt työskentelyä, niin siivosin tilat, vaikka alaiset eivät sitä arvostaneet.
Johtamisessa on keskeistä haluttujen tulosten saavuttaminen. Johtamiseen liitetään usein lisämääreitä, joilla halutaan korostaa johtamisen erityispiirteitä.
Vain ihmisiä voi johtaa. Asioita ei voi johtaa, sillä niitä pitää vain osata ja hallita hyvin. Hyvien johtamistulosten saavuttaminen edellyttää yleensä alan hyvää asiantuntemusta, mutta johtamista tarkastellaan yleensä johtamisen alasta riippumattomana ilmiönä.
Johtamisessa tarkastellaan yleensä erikseen johtajuutta ja johtamisen järjestelmiä. Johtajuus on henkilön synnynnäisiä ja kasvatuksessa saatuja ominaisuuksia ja hänen käyttäytymistään.
Johtamisen tärkein väline on organisaatio ja sen puitteissa toteutuva työnjako ja yhteistoiminta, jossa huomioidaan erilaisten alaisten vahvuudet ja osaamisen alueet, että kokonaisuudesta tulee mahdollisimman toimiva. Johtaminen on tulosten tekemistä ihmisten kanssa ja avulla, ja ihmiset ovat johdettavassa organisaatiossa.
Johtajan ohjauksen tehtävä on yhdistellä työnjaon mukaisesti erikoistunut osaaminen yhteistoiminnassa siten, että luottamus työntekijöihin on olemassa, jotta he saavat tuloksia aikaan. Tavoitteellisuus, työnjako, osaaminen ja yhteistoiminta muodostavat kokonaisuuden, ja niiden taso ja yhteensopivuus vaikuttavat ratkaisevasti organisaation kyvykkyyteen ja menestykseen.
Organisaation kyvykkyydet syntyvät siten sekä työnjaosta ja erityisosaamisesta että koordinoidusta yhteistyöstä. Yritysjohto vastaa siitä, että olennaiset kyvykkyydet oivalletaan. Yrityksen kilpailukyky ja hyvinvointi rakennetaan yhä enemmän sisäisille, useasta palasesta syntyville kyvykkyyksille. Näin ollen niiden jäljittely on vaikeampaa ja varsinkin hitaampaa kuin tuotteiden ominaisuuksien ja niihin liittyvien mielikuvien.
Alan ensimmäisiä tunnettuja teoksia on myös Charles Babbagen (1792–1871) On the Economy of Machinery and Manufactures (1832). Babbage korostaa muun muassa tehtävien jakamista ja työntekijöiden erikoistumista. Koska uusien tehtävien oppimiseen kuluu aikaa, tulee Babbagen mukaan työntekijän tehdä samaa tehtävää ja kartuttaa taitojaan toiston avulla.
Organisaatiotutkimuksen tunnetuin klassikko on Frederic Winslow Taylor (1856–1915) ja erityisesti hänen pääteoksensa The Principles of Scientific Management vuodelta 1911 (Tieteellisen liikkeenhoidon periaatteet, Karisto 1914). Tieteellisen liikkeenjohdon teoriassa Taylor korostaa hyvän organisaation ominaisuuksina selvästi määriteltyä työnjakoa, erikoistunutta henkilökuntaa ja selkeitä käskyvaltasuhteita. Taylorin esittämiin periaatteisiin sisältyy näkemyksiä tehokkaasta organisaatiosta ja työntekijöiden motivoinnista. Taylorin tavoitteena on organisaatiossa työskentelevien ihmisten tiukka kontrolli. Taylorin oppien mukaiseen työn organisointiin ja johtamiseen viitataan nykyisin käsitteellä taylorismi.
Opinnäytetöitä:
Manna Ylinen ”Suorittavan työn johtaminen” (Satakunnan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2023)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/905107/Ylinen_Manna.pdf;jsessionid=27C3DE1CF836544A6D0ED7AC48B1994A?sequence=2
Palosaari Marko ”KEHITTYMISENI TYÖNJOHTAJANA – Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö työstäni työnjohtajana” (Lapin ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2023)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/807238/Palosaari_Marko.pdf?sequence=2
Joonas Järviluoma ”Rakennustyömaan työnjohtajan johtamiskeinojen kehittäminen” (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2024)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/850746/Jarviluoma_Joonas.pdf?sequence=2
Kirjallisuus ja lähteet:
Sari Kola, Ulla Koivukoski ”Yhteistyöjohtaminen . kasvun työkalupakki yli toimialarajojen” (Kauppakamari 2026)
Wikipedia
Pentti Mattila 