Asioita voi monella tapaa oppia, kuten käymällä kursseilla, käydä tutkintoon johtavaa koulutusta, tai itseopiskelemalla. Videokuvauksen opiskelin itsekseni, sillä kun olin painoviestinnän opettaja opettaen painotekniikkaa, niin koululla oli tarve opettaa videokuvauksen perusteita, eikä ketään siihen löytynyt, jolloin minä ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Ennen opintokokonaisuuden alkua perehdyin asiaan hankkimalla videokameran ja videoeditointiohjelmiston kotikäyttöön, loin käyttäjätilin Youtubeen julkaistakseni editoimiani videoita, sekä hankin myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta jne. Hankaluutta aiheutti koulun käyttämät ammattitason editointiohjelmat, mutta näistä haasteista huolimatta hoidin nämä opetukset ennen siirtymistäni eläkkeelle.
Tässä on jotakin siitä, mitä opin ja opetin eteenpäin. Videokameroita on monenlaisiin tarpeisiin, kuten harraste ja ammattikäyttöön. Videokuvauksen perusteihin kuuluu tietää videokameroiden kuvan tarkkuudet, kuten teräväpiirtoinen HD (high definition), jonka tallentaman kuvan pikselikoko on vähintään 1280×720, 4K jne. kuvalaadut. Objektiivin valovoima kertoo, kuinka paljon valoa pääsee sen läpi. Valovoima merkitään f-kirjaimella. Videokamerassa on tärkeä asia optiikan valovoima, mikä määrittelee kuinka hämärässä sillä voi kuvata laadukasta videota. Linssi on sitä valovoimaisempi, mitä pienempiä aukkoarvoja löytyy. Linsseissä on aukkoja, jolloin se voi olla suuri, kuten f-aukkoarvona valovoimainen 1,4 jolla saa sydeltään kapeaa videokuvaa ja aukkoarvolla 22 saadaan enemmän syvyysterävyyttä. Terävyysalueeseen (depth of field) vaikuttaa siis aukon koko siten, että mitä pienempi aukko, eli suurempi numeroarvo linssin himmenninkiekolla, sitä suurempi terävyysalue. Videokuvauksessa pitää ottaa huomioon valaistusolosuhteet ja tarvittaessa saada lisävalaistusta oikealla värilämpötilalla. Videokuvauksessa monesti tarvitaan hyvää jalustaa.
Valotusaika (shutter speed) tarkoittaa sitä, että montako kuvaa videokamera ottaa sekunnissa, eli 25 k/s (kuvaa sekunnissa). Videokamera tallentaa kuvausdataa videokameran muistikortille, jonka on oltava riittävän nopea ottamaan vastaan kuvauksen bittivirtaa, sillä muistikortteja on nopeudeltaan monenlaisia.
Kun tehdään videotuotosta, niin pitää olla etukäteissuunnitelma siitä mitä ollaan tekemässä. Tätä suunnitelmaa voi kutsua aiheen mukaiseksi tarinaksi käsikirjoitukseksi, ottaen huomioon videokerronnan edellytykset. Kuvauskäsikirjoitus kuvataan sopivin videoleikkein, josta editointiohjelmalla leikkaamalla ja yhdistämällä saadaan sopiva kokonaisuus, jota voi täydentää editointiohjelmien tehosteilla, tekstityksillä ja äänillä. On syytä muistaa, että en varsinaista kuvausta on hyvä harjoitella, että kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Käy katsomassa videoitani: https://www.youtube.com/@PenttiMattila
Opinnäytetöitä:
Oleg Demchenkov ”Informatiivisen videon suunnittelu, kuvaaminen ja tuottaminen” (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2023)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/795406/Demchenkov_Oleg.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ida-Maria Tunturipuro ”Building a Low-Cost streaming system” (Metropolia, opinnäytetyö 2015)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92853/Tunturipuro_Ida-Maria.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kirjallisuutta:
Kari Leponen ”Videokuvaus taitoa ja tekniikkaa” (WSOYpro Oy 2010)
Pekka Punkari ”Kaikki kuvaa – parempia valokuvia ja videoita” (Docendo 2018)
Johanna Ailio ”Vähän parempi video – opas laadukkaan videon suunnitteluun ja toteutukseen” (Turun ammattikorkeakoulu 2015)
Adam Juniper, David Newton ”Videokuvaa järkkärillä – 101 huippuvinkkiä” (Docendo 2011)
Pentti Mattila 