Meille suomalaisille Tukholma on monella tapaa tuttu jo yhteisen historian kautta, kun kuuluimme Ruotsiin. 1940-luvulla Suomesta vietiin Ruotsiin lapsia sodan jaloista turvaan. Minunkin suvussani on niin kutsuttaja sotalapsia, jotka siirrettiin turvaan Tukholmaan uuteen perheeseen, vieraaseen kulttuuriin ja monesti vieraaseen kieleen, joka oli opeteltava. Kaukaisempia sukulaisiani on myös muuttanut Tukholmaan. Työttömyyden vaivatessa suomalasia 1970-luvulla, niin moni löysi työpaikan Ruotsista Tukholmasta. Suomesta taisi lähteä väkeä myös parempien tulojen ja elintason perässä Tukholmaan. Kautta aikojen on ollut meriyhteys Turusta ja Helsingistä Tukholmaan, sillä päivittäin kulkee useampi autolautta Suomesta Ruotsiin ja Tukholmaan. Minäkin olen useasti risteillyt Helsingistä Tukholmaan, jossa on noin 6 tuntia aikaa tutustua Tukholmaan. Ruotsista ja Tukholmasta monet kulttuuriin, muotiin jne. liittyvät asiat Suomeen.
Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Uskonpuhdistuksen yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon käyttöönsä. Vuonna 1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abc-kirja, Rucouskirja ja Se Wsi Testamentti painettiin Tukholmassa.
Vuonna 2008 Tukholmassa asui 67 220 ruotsinsuomalaisista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä. Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12 039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen, on 10 351. Tukholmassa on useita kokonaan tai osittain suomenkielisiä esikouluja sekä muutamia ruotsinsuomalaisia peruskouluja, joista merkittävin on Tukholman ruotsinsuomalainen koulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla. Tukholmassa toimii myös Tukholman suomalainen seurakunta, ja Suomalainen kirkko, joka sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa.
Arvo Tuominen ”Myrskyn jälkeen” (Tammi 1971), josta lainaus sivulta 193: ”Työskentelin Tukholmassa yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuotta ja perehdyin kaupunkiin melko perusteellisesti. Tukholma on ollut ei vain minulle vaan sadoille muille suomalaisille – ja tuhansille ulkomaalaisille – poliittisesti vainotuille turvapaikka. Jo tsaarin aikana kymmenet suomalaiset joutuivat jättämään synnyinmaansa ja tavallisesti matka suuntautui ensin Tukholmaan. Meikäläiset itsenäisyysmiehet pitivät Tukholmaa jonkinlaisena pesäpaikkana, josta käsin tehtiin maanalaista työtä tsaarin sortovaltaa vastaan. Mutta myös tsarismia vastaan taisteleville venäläisille Tukholma oli turvallinen paikka. Niinpä Leninkin joutui siirtymään Suomesta Tukholmaan tsaarin ohranan vainoamana… Oli vaikea käsittää, että sellaiset Suomessa henkipatoiksi julistetut Kansanvaltuuskunnan jäsenet kuin Kuusinen, Gylling, Sirola, Lumivuokko ym. kävelivät vapaasti Tukholman kaduilla ja ilman minkäänlaista passia. Sikäläinen poliisi ei suinkaan ollut epätietoinen keitä he olivat ja mitä puuhailivat, mutta antoi olla. Suomalaisilla pakolaisilla oli täysin julkisesti työskentelevä toimistokin Torsgatan 10:ssä. Siellä saattoi olla kokouksissa samanaikaisesti kymmenkunta Suomessa henkipatoksi julistettua miestä. En kuullut, että Tukholman poliisi olisi koskaan pitänyt siellä ratsiaa – ja se kyllä tiesi mitä siellä puuhattiin.”
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kaupunki. Vuoden 2021 lopussa Tukholmassa oli 978 770 asukasta. Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla, ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta kaikki kuninkaat.
Eerikinkronikan mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi lopettaa karjalaisten sotaretkillään aiheuttaman vahingon Mälarenin alueelle ja Sigtunan tuhoamisen kaltaiset tapahtumat. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252, ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar Birgerinpoika solmi Hansa-liiton kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa.
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut Keski-Ruotsin tärkein kaupunki. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. 1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5 000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita. Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.
Kun Sten Sture nuorempi kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin ja Tanskan kuningas Kristian II yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi.
1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli. Kaupan ja kukoistuksen tuoma vauraus näkyy yhä Tukholman katukuvassa useissa loisteliaissa kaupunkitaloissa ja palatseissa, joita tuolloin pystytettiin eri puolille kaupunkia.
Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona.
Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui uusi vuonna 1754.
Opinnäytetyöt:
Jasmina Myllys ”Opas Tukholmaan muuttoon, case: Ulkosuomalainen.com” (Saimaan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2015)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92012/myllys_jasmina.pdf;jsessionid=5FA5A0B98A7641249205645EE2E9211F?sequence=1
Henna Kaski ”HELSINKI JA TUKHOLMA MATKAILUKOHTEINA – KILPAILIJA-ANALYYSI” (Satakunnan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2011)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26507/Kaski_Henna.pdf?sequence=1
Mirva Korhonen, Miia Mikkonen ”Kuopion seudun sotalasten tarinoita sotalapsuudestaan ’Se oli matka, joka kannatti tehdä’”(Savonia, Opinnäytetyö 2011)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37430/Korhonen_Mirva%20ja%20Mikkonen_Miia.pdf?sequence=1
Pauliina Immonen ”MUISTELTU SOTALAPSUUS Sotalasten yhteisö ja sotalapsuudesta kertominen” (Oulun yliopisto, pro gradu -tutkielma 2017)
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/9328/nbnfioulu-201704061439.pdf?sequence=1
Kirjallisuus ja lähteet:
Arvo Tuominen ”Myrskyn jälkeen” (Tammi 1971)
Lisa Arnold ”Tukholma” (Karisto Oy 2019)
Soile Vauhkonen ”Tukholma – matkaopas” (Readme.fi 2022
Markus Lehtipuu ”Tukholma” (Suomalainen matkaopas 2013)
Hermann Lindqvist ”Villi Vaasat” (WSOY)
Sanna-Mari Hovi ”Viikingeista Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina” (Minerva)
Wikipedia
Pentti Mattila 