Muistan jo kansakouluajoiltani 1960-luvulta Malmilta, että luokanvalvoja opettaja Eerikäinen sanomana, ettei minun kannata ajatella sellaisia ammatteja, joissa tarvitaan hyvää äidinkieltä, koska se ei luonnistu minulta ollenkaan. Kansalaiskoulussa huomasin jo itse, kuinka luin tekstejä ihan väärin. Välillä piti lukea asiat moneen kertaan, että ymmärtäisin lukemani tekstin ja siinä olevan asian oikein.
Opiskellessani teknikoksi Teknillisessä koulussa, niin äidinkielen opettaja oli sitä mieltä kaikkien kuullen, että kirjoitustuotosteni mukaan, jotka olivat täynnä kirjoitusvirheitä ja tekstit eivät olleet johdonmukaisia, että hänen pitäisi antaa minulle nelonen ja jättää luokalleni, mutta koska osasin puhua, niin opettaja antaa kuitenkin viitosen, joka jäikin päästötodistukseen.
Eräästä työpaikastani sain koeajalla potkut, kun huomasivat etten osannut oikolukea tekstejä, sillä en löytänyt kirjoitusvirheitä heidän testissään ja tekstit olivat täynnä virheitä. Jotkut epäili, että minun äidinkieleni olisi joku muu kuin Suomi näiden ilmeisten äidinkieliongelmien vuoksi. Ajauduin ammattikoulun opettajaksi ollessani työttömänä. Ammattikoulussa opettaessani opiskelijat totesivat tekstieni olevan täynnä virheitä, vaikka kuinka yritin tehdä parhaani. Tein juuri lukihairio.fi lukihäiriötestin, jonka tuloksen mukaan: ”syytä epäillä lukihäiriötä”. Olen tämän ongelman kanssa työskennellyt pitkään, josta selviän lukemalla tekstejä monia kertoja läpi. Silloin kouluaikoina ei oltu kovinkaan kiinnostunut ongelmastani, tai en osannut pyytää apua siihen. Lukihäiriöni takia on ilmeisesti syntynyt monia turhia väärinkäsityksiä puolin ja toisin, jotka olisi voinut ehkä välttää.
Kokosin vähän tekstiä siitä mitä lukihäiriö voisi olla. Lukemisen erityisvaikeus yhdessä kirjoittamisen erityisvaikeuden kanssa, eli lukivaikeus, lukihäiriö, josta käytetään nimitystä dysleksia. Sen oireita voivat olla esimerkiksi lukemisen hitaus tai vaikeus sekä samankaltaisten äänteiden oikeinkuulemisen vaikeus. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudessa myös kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittuminen, kirjainten poisjäänti, ylimääräisten kirjainten lisääminen tai sanojen puuttuminen. Arviolta 5–10 prosentilla maailman ihmisistä on lukihäiriö.
Tautiluokituksen mukaan lukemisen erityisvaikeus (dysleksia) on eräs psyykkisen kehityksen häiriöistä. Se on oppimiskyvyn vaikeuksista yleisin, ja se ei johdu peruskoulutuksen tasosta, sairauksista tai vammoista, ja se saattaa ilmetä koko elämän ajan. Lukemisen erityisvaikeuden oireita ovat kirjallisen ilmaisun niukkuus, kankeus ja virheiden suuri määrä, ja siihen liittyy aina vieraiden kielten oppimisvaikeus. Muita tähän sairauteen liittyviä oireita voivat olla muun muassa tilan, suuntien ja ajan hahmottamisvaikeudet, motoriset vaikeudet ja matemaattisen ajattelun vaikeudet.
Lukemisen erityisvaikeuden perusta on se, että kokonaisen sanan merkitys ei hahmotu automaattisesti yhdellä silmäyksellä aivojen äänne- ja tavutietoisuuden sekä sanojen näkövasteen häiriön vuoksi. Lukivaikeus aiheuttaa sen, että kirjainmerkit muutetaan yksi kerrallaan äänteiksi ja koostetaan sanaksi ja tämä vie aivokapasiteettia muun muassa sanan mieleenpainamiselta ja sen liittämiseltä muihin yhteyksiin. Kirjoittamisen erityisvaikeus voi ilmetä esimerkiksi epäselvänä käsialan, kieliopillisina virheinä, tavutusvirheinä ja vaikeutena jäsentää kappaleita.
Aikaisemmin lukemisen erityisvaikeutta on saatettu pitää laiskuutena tai merkkinä tavanomaista heikommasta älykkyydestä. Oppimisen erityisvaikeus pyritään yleensä tunnistamaan varhaisessa iässä, jotta oppimisvaikeuksista aiheutuvia haittoja voidaan vähentää tehokkaasti.
Opinnäytetöitä:
Virtanen Eemeli ”Lukihäiriö musiikin instrumentti- ja teoriaopinnoissa” (Opinnäytetyö, Jyväskylän AMK Joulukuu 2022)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/788392/Eemeli_Virtanen.pdf?sequence=2
Kirjallisuutta ja lähteitä:
Anna-Liisa Mikkelä ”Kun aapiskukko ei muni – mistä lukihäiriössä on kysymys?” (Tammi 1985)
Kaisa Peltomaa ”’Opinkohan mä lukemaan?’ Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa” (Jyväskylän yliopisto 2014)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42887/978-951-39-5586-1_vaitos08022014.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Wikipedia
Pentti Mattila 