Joulututkielma

Joulun kaupallistuttua, niin sen alkuperäinen viettämisen syy on hämärtynyt. Olen pohdiskellut sitä, että joulu on kaupallistunut ehkä jo liikaa, sillä nykyään lahjat olisivat joulun tarkoitusd, jolloin se on kauppiaiden parasta aikaa vuodessa. Joululahjojen ja siihen liittyvien joulujuhlien toteuttamiseen liittyvien hankintojen vuoksi kaupallinen joulu on elintärkeä taloudelle. Mielestäni joulun hyvä sanoma ei edellytä materialismin kulutusjuhlaa hankkimalla kaikenlaista tarpeetonta lahjoiksi, mikä kuormittaa tarpeettomasti muutenkin yhteiskuntamme resursseja, vaan yhdessäoloa pohtien Joulun sanoman meritystä meille. Ilmastonmuutos edyllyttäisi liiallisen kulutuksen tarkastelua ja vähentämistä. Uutisten mukaan suomalaiset tilaavat valtavat määrät tavaraa kiinalaisista verkkokaupoista, eli temuttavat, mikä kuulostaa oudolta jo sinänsä. Me voisimme osallistua säästötalkoisiin kaikki yhdessä ostamatta jouluksi mitään tarpeetonta, vaan keskittyisimme yhdessäoloon ilman materialismia.

Kaupallisen joulun ilmentymä on joulupukki, jonka historiaa seuraavassa vähän tutkimme. Nykyisin joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus. Tämän nimestä syntyvät Joulupukin esimerkiksi englanninkielinen nimitys Santa Claus. Nikolauksesta kertovat myöhemmät tarinat esittävät hänet hyväntekijänä, ja hänestä tuli kauppiaiden suojelupyhimys.

Saksassa ja Itävallassa alkoi vuonna 2006 ”Kieltäkää pukki” -kampanja, jonka johdosta joulupukkia ei päästetty kaikille joulumarkkinoille. Wienin joulumarkkinoilla pukkijulisteet ja -kuvat piti poistaa. Kampanjan järjestäjien mielestä joulupukki on kaupallinen ja Coca-Colan markkinamiesten luoma hahmo. Wienin kaupungintalon tiedottaja sanoi, että ne, jotka haluavat nähdä joulupukin, voivat mennä Yhdysvaltoihin.

Euroopassa Martti Luther halusi puhdistaa myös paavillisen Nikolauksen juhlan ja alkoi opettaa vuonna 1535, että Jeesus-lapsi oikeasti tuo lahjoja jouluaattona.

Yhdysvaltalainen virvoitusjuomayhtiö Coca-Cola halusi laajentaa markkinoitaan myös talviaikaan, joten se käynnisti vuonna 1931 mainoskampanjan, joka rakentui Santa Clausin ympärille.

Suomessa lahjoja jakava Pyhä Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Tavan levitessä maahan se yhdistyi suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa. Syntyi suomalainen pakanallista alkuperää oleva joulupukki, joka perinteisesti pukeutui harmaaseen turkkiin, mutta toisen maailmansodan jälkeen vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun yhdysvaltalaisen joulupukin vaikutuksesta.

Markus Rautio eli Markus-setä kertoi Lastentunti- radio-ohjelmassaan Yleisradiossa vuonna 1927, että Joulupukki asuu Korvatunturilla Suomen Lapissa. Suomalainen Joulupukki on hyvin vanha, iältään jopa satoja vuosia, ja saattaa käyttää puista kävelykeppiä.

Niilo Tarvajärvi s. 6. joulukuuta 1914 Espoo, k. 25. elokuuta 2002 Helsinki oli radio- ja televisiotoimittaja, majuri evp ja kamarineuvos, joka toi ensimmäisenä esille ajatuksen Korvatunturin kaupallisesta hyödyntämisestä Joulupukin maana. Tarvajärvi alkoi kehittää ideaa Joulumaasta käytyään Dusneylandissa Yhdysvaltain-matkallaan vuonna 1959. Joulumaa hanketta varten perustettiin vuonna 1967 Joulumaa Oy. Lapin ja koko Suomen matkailun uudeksi vetonaulaksi kaavaillusta Joulumaasta tuli Niilo Tarvajärvelle lähes pakkomielle, joka maksoi hänelle vuosien aikana paljon niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Rahoitusvaikeuksiin ajautunut Joulumaa Oy jätti konkurssihakemuksen Rovaniemen kihlakunnanoikeudelle joulukuussa 1970. Silloiseen Rovaniemen maalaiskuntaan vuonna 1998 avattiin Santapark, joka oli vain kalpea aavistus Tarvajärven alkuperäisestä suunnitelmasta, ja sen avajaisiin hänet kelpuutettiin kuitenkin.

Erityisesti Espanjassa kolmen viisaan miehen eli los Reyes Magos juhla on tärkeä, sillä tietäjät kameleineen toimivat lahjojen tuojina jo Jeesuksen syntymässä lahjojen tuojina. Lapset lähettävät kirjeitä näille Itämaan tietäjille. Yöllä tietäjät tulevat idästä tuomaan lahjoja. Joillakin alueilla lapset valmistavat tietäjille ja kameleille ruokaa ja juomaa virkistäytymistä varten. Espanjankielisissä kaupungeissa järjestetään loppiaisaattona kulkueita, joissa kuninkaat ja heidän palvelijansa heittävät lapsille karamelleja.

Joulukortit ovat alun perin keksitty Englannissa, jossa ensimmäisiä tunnettuja joulukortteja painettiin vuonna 1843 Lontoossa 1 000 kappaletta. Joulukortit saivat edeltä lähetettävinä joulutervehdyksinä nopeasti suosiota ja levisivät ympäri Eurooppaa, vaikka uuden vuoden lahjat ja tervehdykset olivat olleet pidempi perinne. Kuitenkin Saksaan syntyi 1860-luvulla joulukorttiteollisuutta, joka menestyi hyvin ja hallitsi parikymmentä vuotta Euroopan markkinoita.

Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä, jota joskus on pidetty demonina. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa tai haltijansa, kuten kotitonttu, saunatonttu jne. 1800-luvulta alkaen on ollut myös joulutonttuja, joiden kerrotaan asuvan Korvatunturilla. Ajatellaan, että huomiotta jätetty tonttu saattoi äityä pahanilkiseksi ja vaaralliseksi, minkä vuoksi se pyrittiin pitämään hyvällä tuulella huomioimalla tonttu. Talossa tai saunassa tapahtuneet onnettomuudet sälytettiin usein vihastuneen tontun kontolle.

Joululauluja lauletaan joulun alla ja itse joulujuhlassa virittämään mielet Joulun sanomalle vastaanottavaisiksi. Vanhimmat joululaulut ovat yhtä vanhoja kuin joulu itse. 300-luvulla Roomassa alettiin esittää jouluaiheisia hymnejä. 1200-luvulla yleistyi varsinainen joululauluperinne Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.

Martti Luther sanoitti tunnetuimpiin jouluvirsiin kuuluvan Enkeli taivaan vuonna 1535, ja suomeksi sen käänsi Hemminki Maskulainen virsikirjaansa vuonna 1605. Suomessa laulettiinkin pitkään lähinnä muita kuin suomenkielisiä joululauluja, sillä joulu oli 1800-luvulle asti etenkin ylempien säätyjen juhla. Suomenkielinen joululauluperinne käynnistyi kunnolla 1800-luvun lopulla Jyväskylän seminaarissa, jossa kirjoitettiin tai suomennettiin moni edelleen tunnettu joululaulu. Taustalla vaikutti Jyväskylän seminaarin asema ensimmäisenä suomenkielisenä opettajaseminaarina, jonka edustajiin kuului myös jyväskyläläinen opettaja ja ahkera joululaulusanoittaja Gustaf Oskar Schöneman. 

Lahjojen antamisen perinne

Joululahjojen antamisen perinne on lähtenyt liikkeelle pääasiassa ilmeisesti Itämaan tietäjistä, jotka ovat Uudessa testamentissa, Matteuksen mainittuja arvostettuja tähtitieteilijöitä jopa kuninkaallisia, jotka saapuivat idästä osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja tulevalle kuninkaalle, eli Jeesukselle.

Matteuksen evankeliumissa toisessa luvussa kerrotaan: ”Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin katso, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin, ja he sanoivat: ’Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan.’” Itämaan tietäjät tulivat antamaan lahjoja, sillä saman luvun jakeessa 11 sanotaan: ”Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsuketta ja mirhaa.”

Käsittääkseni meidän tulisi olla Itämaan tietäjien kaltaisia ja antaa lahjamme Jeesukselle, eikä toinen toisillemme, jolloin joulun merkitys käy jopa käsittämättömäksi. Tämä lahja Jeesukselle voisi olla aikamme anatamista vähäosaisille merkkinä kiitollisuudesta Jumalan hyvyydestä, jota jo tehdäänkin, mutta ei riittävässä mittakaavassa. Käytännössä voimme tutkia mitä Raamattua ja rukouksessa vietettävää aikaa ja ymmärtää mitä saamme sitä kautta ohjeeksi toimia. Olemmeko unohtaneet kuka on joulun keskipiste ja miksi joulua oikein vietetään? Tuleeko joulumieli vain materiaalisen ja ateistisen kulutusjuhlan myötä? Jos emme anna ja saa lahjoja niin, onko joulumme piloilla? Eikö lahjat voisi olla aineettomia, vaikka yhdessäolon tuomaa läsnäoloa ja toistemme huomioimista, arvistamista ja hyvän näkemistä lähimäisissämme? Riittäisikö joulun vietoissamme se, että lukisimme jouluevankeliumin ja laulaisimme joululauluja toistemme seurasta nauttien, eikä itsekkäästi lahjoja odottaen.

Raamatun Vanhassa testamentissa puhutaan usein lahjoista. Lahjojen antaminen oli ominaista israelilaisille. Niitä annettiin kunnioituksen ja arvonannon osoituksina tai lepytystarkoituksessa, mutta myös armeliaisuudesta.

Lahjoja annettiin monenlaisissa tilanteissa. Ystävät antoivat lahjoja toisilleen ilman tiettyä lahjojen jakopäivää. Alamaiset lähettivät lahjojaan kuninkaalle, samoin kuin voitetut voittajilleen. Lahjoilla voitiin korvata palveluksia, ne kuuluivat asiaan kuninkaan vastaanotolla, ja vierailtaessa arvohenkilöiden luona.  Kuningas antoi lahjoja sille, jolle hän tahtoi osoittaa kunnioitusta. Liittoja solmittaessa käytettiin lahjoja. Tuomareilla ja todistajilla ei ollut lupa ottaa kuitenkaan lahjoja vastaan, mutta tätä kieltoa vastaan rikottiin usein. 

Lahjoja annettiin myös uskonnollisiin tarkoituksiin – uhrilahjoina Herralle ja pyhäkölle.

Raamattu varoittaa saituudesta, ja tähdentää, että anteliaisuus on hyve.  Köyhä oli riippuvainen rikkaan anneista. Sen vuoksi anteliaisuuskehotuksia toistetaankin jatkuvasti.

Opinnäytetyöt:

Sonja Etelävuori ”Joulun sydäntä etsimässä – millainen on autenttinen suomalainen joulukokemus” (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, 2021)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/509474/YAMK-Opinn%E4ytety%F6%20Etel%E4vuori%20Sonja.pdf?sequence=2

Tiia Kuokka & Tanja Laaksonen ”Ammattina tonttu Elämyksellisen joulutuotteen tuottaminen” (LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU, Opinnäytetyö 2012)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47465/Kuokka_Tiia.pdf;jsessionid=956D709821A54A34052FE940DA04BD96?sequence=2

Kaisa Mustakangas ”OMAISUUDEN LAHJOITTAMINEN – Taloudellista apua omille jälkeläisille” (Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2012)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53180/Mustakangas_Kaisa.pdf

Viivi Hiekkanen ”LIIKELAHJAT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUSSA” (KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU, Opinnäytetyö 2013)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59895/hiekkanen_viivi.pdf?sequence=1

Tuulia Starck ”Lahjaesineen suunnittelu yritykselle palkitsemistilanteisiin” (SeAMK, Opinnäytetyö Kevät 2015)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/91232/TuuliaStarckOnttheseus.pdf?sequence=1

Mari Puranen ja Satu Uusipaikka ”LIIKELAHJAPERHEEN SUUNNITTELU CENTRIA TUTKIMUS JA KEHITYKSELLE” (KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU, Opinnäytetyö 2012)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/55610/Opinnaytetyo%20Puranen%20ja%20Uusipaikka%202012.pdf?sequence=1

Eeva Väisänen  ”Perintö- ja lahjaverotus ja verosuunnittelu” (Kajaanin ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2011)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38005/Vaisanen_Eeva.pdf?sequence=1

Linkkejä:

https://www.oulunseurakunnat.fi/documents/332811/20833754/Jouluevankeliumi/596f4386-4f53-0842-c7dd-27ac69729766 (Jouluevankeliumi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
https://kauneimmatjoululaulut.fi/
https://www.reijotelaranta.fi/kirjablogi_kristilliset_kirjat/aikajarjestyksessa/jouko_martikainen_idan_tietajat/
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/betlehemin-tahti-naytti-aikakausien-kaanteen/

Lähteet ja kirjallisuus:

Jouko Martikainen ”Idän tietäjät” (Perussanoma 2016)
Mysi Lahtinen ”Joulu – sen historia, askareet ja herkut” (Tammi 2003)
Liisa Väisänen ”Symbolien joulu, Suomi” (SKS 2024)
Kristiina Strand ”Joulutunnelmia – askartelu, koristelu, herkut, kukat” (Mäkelä 2011)
Lasse Heikkilä ”Lasse Heikkilän joululaulut” (Aikamedia 2022)
Wikipedia