Minua on mietityttänyt vähän ristiriitaiset arviot siitä, mikä on oikeasti työvoiman tarve nyt ja tulevaisuudessa, sillä mediassa puhutaan, että ei olisi kohta tarpeeksi työntekijöitä, kun suomalaiset vanhenee, eikä uusia suomalaisia synny, joten pitää saada kiireesti maahanmuuton kautta uutta väkeä. Toisaalta, kun olen eläkkeellä, niin ollut aikaa lukea kirjallisuutta automaatiosta, itsepalvelusta, robotiikasta ja tekoälystä esim. yritysten asiakaspalvelussa jne., joissa kerrotaan, ettei kohta tarvita minkään tasoisia työntekijöitä, vaan suurtyöttömyys olisi ihan ovella jo. Varmaan pitäisi ryhtyä keksimään uusia työmahdollisuuksia perinteisen työvoimatarpeen kadotessa. Ollaanko me kapea katseisia ja juuri tässä hetkessä eläviä ettemme näe yhtään tulevaisuuteen, kuten nämä asiantuntijat kirjoittavat.
Kirjastoissa vieraillessani löydän yleensä mielenkiintoista luettavaa, kuten nytkin. Tämä asia voi saada täällä keskustelua aikaan, sillä luin Teologisesta aikakauskirjasta 02/2023, jossa oli Aku Visalan artikkeli ”Voiko robotti olla moraalisesti vastuullinen toimija?”, jossa sivulta 124 alkaen kerrotaan tekoälyn ja robotiikan ongelmista: ”Teknologista kehitystä ei tule jättää sattuman varaan, vaan ihmisten tulee ottaa siitä vastuu. Strategioiden mukaan ei saa syntyä tilannetta, joissa vastuu häviää tai hajoaa tavalla, joka tekee sen kohdistamisen mahdottomaksi… Vastuuvaje on tilanne, jossa teknologia aiheuttaa merkittävää haittaa mutta samaan aikaan on epäselvää, kuka tästä on oikein vastuussa. Älykkäällä teknologialla on potentiaali synnyttää aiempia suurempia vastuuvajeita, koska se on yhä enemmän autonomista. Autonomialla tarkoitetaan tässä yhteydessä siitä, että jokin teknologia toimii yhä itsenäisemmin tekijästään riippumatta ja se kykenee oppimaan niin uusia keinoja kuin päämääriäkin.”
Martin Ford ”Robottien kukoistus – Teknologia ja massatyöttömyyden uhka” (Sammakko 2018), josta lainaus sivulta 15: ”Tosiasiassa ’rutiininomainen’ ei välttämättä ole paras sana kuvaamaan työpaikkoja, joita tekniikan keksinnöt uhkaavat. Täsmällisempi termi saattaisi olla ’ennalta arvattava’. Voisiko toinen ihminen oppia tekemään työsi, jos hän kävisi läpi yksityiskohtaisen aineiston siitä, mitä olet aiemmin työssäsi tehnyt? Tai voisiko joku pätevöityä työhösi, jos hän toistaisi työtehtäviä, jotka olet jo tehnyt samaan tapaan kuin oppilas tekee harjoituskokeita ennen oikeata koetta? Jos vastasit kyllä, on todennäköistä, että jonain päivänä algoritmi voi oppia tekemään suuren osan, tai kaiken, työstäsi. Erityisen todennäköistä tämä on niin sanotun big data -ilmiön jatkaessa kehittymistään: organisaatiot keräävät valtavia määriä tietoa toimintansa lähes jokaiselta osa-alueelta, ja iso osa työpaikkoihin ja -tehtäviin liittyvästä tiedosta on tietoaineistossa mukana. Voi hyvin olla, että jonain päivänä koneoppimisalgoritmi ilmaantuu tutkimaan aineistoa ja opettaa työn itselleen käymällä läpi tiedot, jotka sen ihmisedeltäjät ovat jättäneet jälkeensä. Tulevaisuudessa opintojen ja taitojen suuri määrä ei siis välttämättä takaa tehokasta suojaa työpaikkojen automatisoitumista vastaan… Ja lainaus sivulta 76: ”Tulevaisuutta muovaavista voimista tietotekniikan ekspontentiaalinen kehitys on omaa luokkaansa. Niissäkin maissa, joissa poliittinen ilmapiiri on myötämielisempi keskivertotyöntekijän hyvinvoinnille, tekniikan aiheuttamat muutokset ovat entistä tuntuvampia. Kehittyessään tekniikka valtaa yhä useampia työpaikkoja. Monet niistä aloista, joita ei nyt pidetä rutiininomaisina ja joiden ajatellaan siksi olevan turvassa automaatiolta, päätyvät lopulta rutiininomaisen ja ennalta-arvattavan työn kategoriaan. Kun robotit ja itsepalvelutekniikat kahmivat pienipalkkaisten töitä ja aiempaa älykkäämmät algoritmit uhkaavat korkean tason ammatteja, polarisoituneiden työmarkkinoiden ontoksi kovertunut keskusta todennäköisesti laajenee entisestään. Kuten Carl Benedikt Frey ja Michael A. Osborne Oxfordin yliopistosta havaitsivat vuonna 2013 tekemässään tutkimuksessa, lähes puolet Yhdysvaltojen työntekijöistä saattaa menettää työnsä, kun yhä useampi ammatti altistuu automaatiolle kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Ja sivulta 127 lainaus: ”Kaikkein pätevimmät ammattilaiset eivät juurikaan kärsi automaation vaikutuksista vielä tässä vaiheessa, mutta korkean taitotason työpaikkoja siirretään jo internetin kautta alhaisemman palkkatason maihin. Korkeasti koulutetut ja pätevät ammattilaiset kuten asianajajat, radiologit sekä erityisesti ohjelmoijat ja tietotekniikka-alan työntekijät ovat joutuneet kokemaan työpaikkojen siirtojen vaikutukset. Esimerkiksi Intiassa on joukoittain puhelinpalvelukeskusten työntekijöitä, IT-alan ammattilaisia ja kirjanpitäjiä, jotka ovat perehtyneet Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian verojärjestelmään sekä asianajajia, joita ei ole koulutettu Intian vaan USA:n ja Britannian oikeusjärjestelmään. Asianajajat ovat valmiita tekemään tutkimusta edullisesti asianajotoimistoille, jotka erikoistuvat omien maiden kansalaisten siviiliprosesseihin. Vaikka saattaa tuntua siltä, että työpaikkojen siirtäminen ulkomaille ei liity mitenkään tietokoneiden ja algoritmien tieltä katoaviin työpaikkoihin, se ei kuitenkaan ole totta: työpaikkojen siirtäminen on usein alkua automaatiolle, ja alhaisen palkkatason maihin syntyneet työpaikat ovat usein lyhytaikaisia tekniikan kehityksen takia. Kaiken lisäksi tekoälyn kehittyminen edistää edelleen sellaisten työpaikkojen siirtämistä, joita ei voida vielä kokonaan automatisoida.”
Martin Ford on amerikkalainen futuristi ja kirjailija, joka keskittyy tekoälyyn ja robotiikkaan sekä näiden teknologioiden vaikutuksiin työmarkkinoihin, talouteen ja yhteiskuntaan. Hän on kirjoittanut neljä kirjaa tästä aiheesta. Hänen vuoden 2015 kirjansa, Rise of the Robots: Technology and the Threat of a Jobless Future, oli New York Timesin bestseller ja voitti 30 000 punnan arvoisen Financial Timesin ja McKinseyn Business Book of the Year -palkinnon. Fordin viimeisimmässä kirjassa, Rule of the Robots: How Artificial Intelligence Will Transform Everything (2021), hän väittää, että tekoäly on systeeminen, yleiskäyttöinen tekniikka, jota voidaan viime kädessä verrata sähköön talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa suhteen. Ford väittää, että tekoäly tulee olemaan yksi ihmiskunnan merkittävimmistä teknologioista, joka muuttaa lähes kaikki teollisuudenalat ja sivilisaation osa-alueet, ja että se tulee olemaan kriittinen innovoinnin ja luovuuden lisääntymisen vauhdittaja, mikä johtaa tulevaisuuden edistymiseen monilla tieteen ja tekniikan aloilla. ja lääketiede. Fordin edellinen kirja Architects of Intelligence: The Truth about AI from the People Building It (2018) koostuu keskusteluista tunnetuimpien tekoälyn alalla työskentelevien tutkijoiden ja yrittäjien kanssa, mukaan lukien Demis Hassabis, Geoffrey Hinton, Ray Kurzweil ja Yann. LeCun, Yoshua Bengio, Nick Bostrom, Fei-Fei Li, Rodney Brooks, Andrew Ng, Stuart J. Russell ja monet muut. Kirjaan tallennetuissa keskusteluissa pohditaan tekoälyn tulevaisuutta, polkua ihmistason tekoälyyn, sekä tekoälyn edistymiseen liittyviin riskeihin. Hänen ensimmäinen kirjansa The Lights in the Tunnel: Automation, Accelerating Technology and the Economy of the Future (2009) käsitteli myös tekoälyn edistymisen aiheuttamia automaation vaikutuksia sekä potentiaalia rakenteelliseen työttömyyteen ja dramaattisesti lisääntyvään eriarvoisuuteen. Ford ansaitsi BSE-tutkinnon tietokonetekniikassa, magna cum laude, Michiganin yliopistosta, Ann Arborista, ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon UCLA Anderson School of Managementista.
Yuval Noah Harari on israelilainen historiantutkija, professori ja kirjailia. Harari on kirjoittanut kansainvälisiä menestysteoksia ihmisen historiasta ja tulevaisuudesta, kuten ”Sapiens, Ihmisen lyhyt historia” (2011) ja ”Homo Deus, Huomisen lyhyt historia” (2015) ja Hararin kolmas teos ”21 oppituntia maailman tilasta” ilmestyi vuonna 2018. Kirjassaan Harari pyrkii antamaan historiallisen ja filosofisen taustan, jonka avulla voi hahmottaa kirjoitusajankohdan tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuten terrorismia, ilmastonmuutosta, tekoälyä, yksityisyyteen kajoamista ja kansainvälisen yhteistyön hiipumista. Kirjan 21 lukua käsittelevät kukin omaa aihettaan, kuten työelämää, sotaa, nationalismia, uskontoa, maahanmuuttoa, ja koulutusta. Hararin aiempien kirjojen tapaan myös 21 oppituntia pohtii ihmiselämän merkityksen ja sisällön löytämistä tulevaisuudessa, jolloin ihmisten ei enää ole pakko tehdä työtä selvitäkseen. Hararilta on syyskuussa 2024 ilmestynyt tietokirja ”Nexus – Tietoverkkojen lyhyt historia” 2024, joka käsittelee tiedon välittämisen menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä tekoälyä. Hararin mukaan tietoverkot ovat yhteiskuntien perusrakenteita, mutta hän tarjoaa kirjassaan samalla historiallisia esimerkkejä siitä, miten tietoverkot ovat johtaneet ihmiskunnan harhaan. Harari näkee tekoälyn uhkana, koska se kykenee hänen mukaansa päätöksentekoon, ideointiin ja totuuden manipuloimiseen.
Elina Lepomäki ”Vapauden voitto” (Otava 2018), josta lainaus sivulta 214: ”Välillä tuntuu, että viime vuosina automaatiosta ja robotisaatiosta on sanottu jo kaikki. Oxfordin yliopiston kuuluisan ennustuksen mukaan lähivuosikymmeninä katoaa jopa puolet nykyisistä työpaikoista, kun ihmistyöstä yhä suurempi osa korvautuu koneen suorittamalla työllä… On turha vääntää kättä siitä, kuinka nopeasti ja missä järjestyksessä työpaikkoja katoaa, tai siitä, kuinka nopeasti syntyy uusia työpaikkoja, joihin ihmiset voivat työllistyä. Sitä ei paraskaan futurologi voi ennustaa. Sen sijaan johtopäätöksen tulisi olla politiikalle varsin selvä: koska tulevaisuus on edessä eikä varmaa ole kuin epävarmuus, tulisi yhteiskunta rakentaa sen varaan, että ihmisen olisi muutoksessa mahdollisimman hyvä olla. Pitäisi kehittää yhteiskuntajärjestelmä, joka olisi kestävä silloinkin, kun tulevaisuus toteutuu aivan toisenlaisena kuin mitä nyt ounastelemme. Yritysten ja toimialojen sijaan olisi tuettava ihmisiä ja heidän osaamistaan.”
Omakohtainen kokemus automaatiosta on, kun vierailin Mikkelin Helprintin syväpainossa 1994, koska olin ollut aiemmin 6 vuotta Helprintissä syväpainajana työssä vuodesta 1974 alkaen mm. Helsingin Herttoniemessä. Entinen työkaverini lupasi esitellä luvalla ennen työvuoronsa alkamista millaista nykyaikainen syväpainaminen on. Huomasin, että kaikki mahdollinen oli automatisoitu, eikä siellä ollut töissä kuin murto-osa siitä työvoimasta kun olin aloittanut työt 1974 Helprintissä. Ihmettelin, että missään näy juuri työntekijöitä, vaan erilaiset automatisoidut trukit veivät pois automaattisesti roboteilla paalatut eri lehtien taitetut arkit myöhempään jatkojalostusta varten. Olin hämmästynyt kuinka pitkälle jo vuonna 1994 oli päästy automatisoinnissa, sekä kuinka paljon työvoimaa jäi automatisoinnin vuoksi tarpeettomiksi.
Toinen omakohtainen ongelma liittyy lentoyhtiöön, sillä tarkoitus oli tulla Münchenin ja Madridin kautta Fuengirolaan. Münchenissä lentoyhtiö ilmoitti, että on lentokenttähenkilökunnan lakko juuri lähtöpäivänä ja kestää pari päivää eteenpäin, eli lentoni on peruttu. Chatti robotti kyselee, että haluanko rahat takaisin vai uusi reititys. Painoin rahojen palautus nappia, mutta se ei johtanut mihinkään, koska robotilla ei kai ollut valtuuksia hyväksyä sitä. Viimeisenä yönä chattirobotilta tuli reititys Frankfurt- Milano-Madrid. Näin heti ongelmana ettei ole tarpeeksi aikaa ehtiä Milanon lennolle, saati matkalaukkujen. Robotti ilmoitti, että muutokset ei ole mahdollisia. Jos olisin mennyt lennolle, niin olisin ollut jumissa Frankfurtissa. Tämän vuoksi ostin junalipun Brysseliin tyttäreni luokse, josta sitten lensin majapaikkaani Malagan Fuengirolaan. Ongelmaksi jäi ettei minulla ollut Madridin hotellille peruutus turvaa, joten sekin jäi minun maksettavaksi. Minusta tuntui, että ei niille roboteille pärjää ja jää vaan nuolemaan näppejään, kun hoitivat reitykset niin hyvin, ettei lentoyhtiölle jäänyt korvausvelvollisuutta.
Antti Wiio ”Kun tietotekniikka muutti maailmaa” (Deltakirja 2008), josta lainaus sivulta 210: ”1700-luvun alkupuolella elänyt ranskalainen teollisuusautomaation pioneeri Basille Bouchon tunsi tämän maailman hyvin. Hän itse toimi tekstiilialalla, mutta hän oli automaattisten urkujen rakentajan poika. Bouchon asui ja toimi Ranskassa Lyonin kaupungissa, joka oli tuolloin Euroopan silkkiteollisuuden keskus… Monimutkaisen kuvion tekemiseksi sylinterissä pitäisi olla niin monta riviä sauvoja, ettei se mahtuisi mihinkään tehdassaliin. Ratkaisu löytyi Bouchonin isän automaattisen urkujen parista… Bouchon keksi käyttää tällaista reikänauhaa kudonnan ohjaamiseen. Paperinauhasta voitiin tehdä liimaamalla riittävän pitkä monimutkaisenkin kuvioinnin ohjelmoimiseen. Bouchnin työkaveri Jean-Babtiste Falcon keksi vuonna 1716 korvata hankalan pitkän paperinauhan toisiinsa sidotuilla pahvikorteilla. Reikäkortti oli syntynyt… Parikymmentä vuotta myöhemmin 1750-luvulla ranskalainen Jacques de Vaucanson yritti täydentää Bouchonin ja Falconin työn… Vaucanson suunnitteli ja rakensi täysin automaattisen kutomakoneen.”
Opinnäytetyöt:
Markus Fogelholm ”Tekoälyn ja robotiikan vaikutus Helsingin ravintolasektoriin – Skenaarioita vuodelle 2030” (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2024)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/857144/Fogelholm_Markus.pdf;jsessionid=B059C396E11EAF29389D7D26BE42AF58?sequence=2
Patrick Qvick ”TYÖTÄ AUTOMATISOIVAN ORGANISAATIOMUUTOKSEN HAASTEET JA RATKAISUT” (LAPPEENRANNAN-LAHDEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Business and Management 2020)
https://lutpub.lut.fi/bitstream/10024/161762/1/LUT%20-%20TIJO%20-%20Gradu%20-%20PQvick%20-%20Gradu%20FINAL.pdf
Linda Kinnunen ”Finanssialan työntekijän osaamisvaatimukset tekoälyn aikakaudella” (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, Pro gradu -tutkielma 2024)
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/31812/urn_nbn_fi_uef-20240422.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jennica Arvonen ”Markkinoinnin automaatio B2B-markkinoinnissa Vaikutukset markkinointityöhön” (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2015)
https://core.ac.uk/download/pdf/38122915.pdf
Terhi Anttinen, Anna-Maija Lohilahti ”Katsaus tekoälyyn ja sen eettisiin periaatteisiin” (Haaga-Helia, opinnäytetyö 2019)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/261267/Anttinen_Terhi%20Lohilahti_Anna-Maija.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tanya Jaakkola ”Tekoäly osana teollisuuden älykästä kunnonvalvontaa ja ennakoivaa vikadiagnostiikkaa” (KAMK 2022)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/747133/Jaakkola_Tanya.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ville Kokkonen ”Tilitoimiston yritysneuvontapalveluiden kehittäminen ja lisäarvo Tilipalvelu Ser Oy” (KAMK 2019)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/266522/Kokkonen_Ville.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kirjallisuus ja lähteet:
Martin Ford ”Robottien kukoistus – Teknologia ja massatyöttömyyden uhka” (Sammakko 2018)
Ari Ojapelto ”Lisääkö automaatio kilpailukykyä vai työttömyyttä?” (Tammi 1989)
Jukka Kolari, Aleksi Kallio ”Tekoäly 123 – matkaopas tulevaisuuteen” (Docendo 2023)
Mika Rubanovitsch ”Myyntikapina – korvaako kone ihmisen myyntityössä?” (Oy Imperial Sales Ab 2018)
Antti Wiio ”Kun tietotekniikka muutti maailmaa” (Deltakirja 2008)
Mika Aaltonen ”Tekoäly: ihminen & kone” (Alma Talent 2019)
Petteri Järvinen ”Tekoäly ja minä: ihmisenä tekoälyn aikakaudella” (Tammi 2023)
Wikipedia
Pentti Mattila 