Olen pohtinut sitä, mikä on yhteiskunnan halussa salata mahdollisimman monet asiat ja kuinka järkevää on mennä yksilön suojaamisessa äärimmäisyyksiin, siten ettei mitään tarpeellistakaan tietoa ole enää haettavissa internetistä.
Ihminen haluaa kiistää totuuden kieltämällä sen ja salaamalla sen muiden ulottumattomiin. Tämä tapahtuu ihmisten yksityisyyttä lisäämällä.
Tämä ei ole uusi asia, sillä Adam ja Eeva ollessaan paratiisissa tottelemattomia Jumalan käskylle ja rikottuaan Jumalan tahtoa vastaan, niin salasivat sen ja piiloutuivat Jumalalta.
Ymmärrän kyllä rikollisen toiminnan estämiseksi tapahtuvan suojautumisen, mutta estääkö tietojen salaaminen kuitenkin kaiken järkevän toiminnan tietoyhteiskunnassa. Avoimuus on demokraattisen järjestelmän peruspilari. Rajoittamalla tiedonsaantia kyetään salaamaan ja vääristämään todellisuutta ja luomaan tietoa hallitsevien yksi totuus, joka palvelee vain juuri sillä hetkellä vallassaolevaa ryhmittymää tai poliittista suuntausta.
Ollessani vielä ammattikoulun opettajana noin kymmenen vuotta sitten huomasin, että opiskelijoiden yksilönsuoja oli mielestäni järkyttävän korkealla, sillä opettajille ei voitu etukäteen antaa mitään tietoa tai kertoa mitään edellisen kouluasteen kuulumisesta tai ongelmista, joita olisi voinut etukäteen huomioida, mutta sitten ne tulivat eteen kesken kaiken yllätykseksi ja ratkottavaksi salaisesti. Keräämmekö tietoa vain salaiseksi aineistoksi, johon kenellekään ei ole kuitenkaan oikeutta hyödyntää sitä, vai jääkö se vain tekoälyn käyttöön? Opiskelijoista kerätyt tiedot olivat salaisia, eikä opiskelijoiden opettajat voineet saada tietoa opiskelemaan tulevista opiskelijoista silloisen tulkinnan vuoksi, kuin vain opiskelijoiden nimilistan muodossa. Tämä varmaan siksi, että opiskelijat olisivat näin samalla viivalla ongelmattomien kanssa koulun alkaessa. En tiedä onko tämä edes opiskelijankaan etu tai ylipäätänsä kenenkään etu tällainen tilanne?
Tietojen haku internetin hakukoneilla on vaikeutunut yksilön suojaan liittyviin säännöksiin, sillä halutuloksia ei juuri synny kuten aiemmin. Ymmärtääkseni tämän lainsäädännön tarkoituksena oli estää kerättyjen tietojen väärinkäyttö ja estää väärän tiedon leviäminen, sekä identiteettivarkaudet, ei tiedon haku ylipäätänsä, jne., mutta mikä onkaan tilanne käytännössä?
Sukututkijoille on tärkeää selvittää sukunsa jo kuolleiden vaiheita, mutta se tehdään tarpeettoman vaikeaksi yksityisyyden suojaan vedoten.
Yksityisyyden historia on aihealueena suuri ja monimutkainen. Lainsäädäntö liittyy läheisesti yksityisyyden historiaan, sillä uusi teknologia ja ihmisten muuttunut näkökulma yksityisyyteen liittyvissä asioissa on aiheuttanut monia lainsäädännön uudistuksia ja muutoksia. Yhdysvaltojen yksityisyyden historia on kattavasti tutkittu ja dokumentoitu tieteellisessä kirjallisuudessa. Valtiot ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita yksilöistä globaalisti saatavilla olevasta tiedosta, mutta tiedon keräyksen ja analysoinnin keinot ovat kehittyneet vasta viime vuosikymmenien aikana tietotekniikan kehityksen myötä. Ennen tietotekniikan yleistymistä tiedonkeruu ja sen käsittely oli hyvin manuaalista ja vaati paljon työtä monelta eri taholta. 1800-luvulla ja sitä edeltävinä ajanjaksoina valtiot keräsivät tietoa esimerkiksi väestönlaskennan avulla suunnitellakseen toimintaansa tosiasioihin perustuen. Vuonna 1880 Yhdysvaltojen väestönlaskennan tuloksia käsitteli yhteensä jopa 1495 virkailijaa ja tulosten analysointiin kului 7 vuotta. Väestönlaskennassa kysyttyjen kysymysten määrän ja niiden sisällön arkaluontoisuuden kasvaessa syntyi tarve uudelle lainsäädännölle kerätyn tiedon luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.
1900-luvun alussa puheluiden tallentamisen mahdollistavan teknologian kehittäminen antoi Yhdysvalloissa valtiolle edellytykset salakuunnella haluamiensa epäilyttävien kohteiden puheluita. Vuoden 1928 ”Olmstead v. United States” on hyvin tunnettu tapaus, joka kyseenalaisti Yhdysvaltain lainsäädännön yksityishenkilöön kohdistuvasta salakuuntelusta. Tapauksessa komisario Roy Olmstead johti laitonta alkoholin maahantuontioperaatiota, saaden tukea paikalliselta virkavallalta. Alkoholin kieltolakia valvovat toimihenkilöt salakuuntelivat Olmsteadin puhelinkeskusteluja kuukausien ajan ilman tuomioistuimen oikeuttavaa määräystä. Tuomioistuimen päätöksen mukaan syytettyjen perustuslaissa säädettyjä oikeuksia ei kuitenkaan rikottu. Vasta vuoden 1967 Katz v. United States tapauksessa puhelinsalakuuntelun katsottiin rikkovan Yhdysvaltain perustuslakia.
EU on säätänyt jäsenmaidensa tietosuojasta jo usean vuosikymmenen ajan. Vuonna 1995 EU:ssa astui voimaan tietosuojadirektiivi (engl. Data Protection Directive), jonka tarkoituksena oli säätää yksilöiden henkilökohtaisen tiedon käsittelystä rajoittamalla ja valvomalla yritysten tietojenkäsittelytoimintaa. Tietosuojadirektiivi antoi EU-jäsenmaille vapauden toteuttaa ja valvoa direktiivin toteutumista paikallisen hallinnon mukaisesti, minkä vuoksi lain tarjoaman tietosuojan tehokkuus vaihteli jäsenmaasta riippuen. Vuonna 2016 tietosuojadirektiivin korvasi yleinen tietosuojaasetus (engl. General Data Protection Regulation, GDPR). GDPR:n tarkoituksena on edeltäjäänsä tehokkaammin vaatia jäsenmailta asetuksen lainsäädännön noudattamista. Vaikka GDPR on laadittu suojelemaan yksityishenkilön yksityisyyttä, osa sen sisältämästä lainsäädännöstä on herättänyt kritiikkiä. Esimerkki tästä on GDPR:n sisältämä poikkeus, 12 jonka mukaan tutkimuksessa käytettävän arkaluontoisen datan jatkoprosessointiin ei välttämättä vaadita suostumusta henkilöltä, jolta data on peräisin.
Adjektiivilla kafkamainen viitataankin hänen tuotantonsa pohjalta painajaismaisen ja ihmisarvon kadottaneen maailman aiheuttamaan ahdistukseen ja vieraantumiseen. Koska Kafkan hahmot taistelevat usein näkymätöntä, kuten ulkoista auktoriteettia tai sisäistä sekaannusta, vastaan, monet eri ideologioiden ja filosofisten suuntausten edustajat ovat ottaneet hänet omakseen. Esimerkiksi juutalaiset tutkijat ovat nostaneet hänet juutalaisen kulttuurin vainojen tunnukseksi ja politiikassa hän edustaa osattomien kamppailua totalitaarista hallintoa vastaan. Franz Kafka s. 3. heinäkuuta 1883 Praha, Itävalta-Unkari, k. 3. kesäkuuta Kierling, Itävalta, oli saksankielinen böömiläinen kirjailija, jota pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä kirjailijoista.
Pertti Klemola ”Helsingin Sanomat – sananvapauden monopoli” (Otava 1981), josta lainaus sivulta 100: ”Yksi sisäisen ilmapiirin mittareista on sisäinen juoruilu ja juonittelu. Hyvähenkinen talo ratkoo kiistat ja erimielisyydet sisällään, ilmapiiri puhdistuu, väki arvostaa ja pysyy sille lojaalina. Helsingin Sanomat oli tällainen talo vielä 1970-luvun alkupuoliskolla. 1980-luvun alkaessa on toisin. Asiat, jotka ennen jäivät esimiehistön tietoon, leviävät usein saman päivän aikana yhtiön kuppilaan. Illalla asiat tiedetään jo kaupungilla. Ne eivät ole lehdelle myönteisiä asioita.”
Norberto R. Keppe ”Vapautus” (Proton Publishing House 1991), josta lainaus sivulta 8: ”kyseessä ei ole vieraantuminen sinänsä, sillä sellaista ei ole olemassa; sen sijaan kysymyksessä on yritys pyyhkiä olemattomiin totuus, joka on olemassa itsestään – ja tulee olemaan ikuisesti loputtomasti halki vuosisatojen, toivoo ihminen sitä tai ei.”
Tässä onkin pohdittavaa, mutta onko ratkaisuja näkyvissä?
Opinnäytetyöt:
Kaisa Korttinen ”YKSITYISYYDEN SUOJA TYÖELÄMÄSSÄ” (Saimaan ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö 2011)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34649/Korttinen_Kaisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nelli Törmänen ”TIETOSUOJA HOITOKÄYTÄNNÖISSÄ – Suullisesti vaihdettavan potilastiedon tietosuoja hoitokäytännöissä” (University of Eastern Finland, Pro gradu -tutkielma 2022)
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/28897/urn_nbn_fi_uef-20221440.pdf?sequence=1
Kristian Dahlström ”YKSITYISYYDEN PARADOKSIN YKSILÖN AIKEISIIN JA KÄYTÖKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT” (Turun yliopisto Kauppakorkeakoulu, pro gradu -tutkielma 2020)
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/150447/Dahlstrom_Kristian_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lauri Pyykkö ”YKSITYISYYS JA DIGIJALANJÄLJEN VÄHENTÄMINEN” (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT School of Engineering Science Tietotekniikan koulutusohjelma Kandidaatintyö 2021)
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163646/Kandidaatintyo_pyykko_lauri.pdf;jsessionid=CE9E96D1420EB1E563A2A340F498A4E1?sequence=1
Susanna Marttila ”Identiteettivarkaudet ja niiltä suojautuminen” (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, Opinnäytetyö 2018)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/145163/Marttila_Susanna.pdf?sequence=1
Jutta Aapro ”YRITYKSIIN KOHDISTUVA IDENTITEETTIRIKOLLISUUS – Yritysten etu rikosten selvittämisessä ja riskienhallintakeinot” (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Maisterin tutkielma 2022)
https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/18cc15a1-bc5d-49fd-82c7-c9c18df0b0b0/content
Tuija Huusko ”IDENTITEETIN VARASTAMINEN SOSIAALISEN MEDIAN PALVELUISSA” (Jyväskylän yliopisto, pro gradu -tutkielma 2015)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/45738/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201504291688.pdf
Kirjallisuutta ja lähteitä:
Riku Neuvonen ”Yksityisyyden suoja Suomessa” (Lakimiesliiton kustannus 2014)
Mikko Nyyssölä ”Yksityisyyden suoja työsuhteessa” (Alma Talent 2020)
Petteri Järvinen ”Yksityisyys – turvaa digitaalinen kotirauhasi” (Docendo 2010)
Petteri Järvinen ”Tietoturva & yksityisyys” (Docendo 2002)
Päivi Korpisaari, Olli Pitkänen ja Eija Warma-Lehtinen ”Tietosuoja” (Alam Talent 2022)
Milla Keller ”Mitä on tietosuoja?” (Alama Talent 2023)
Antti Wiio ”Kun tietotekniikka muutti maailmaa” (Deltakirjat 2008)
Pentti Mattila 